|
| kuva =PehrKalm.jpg
| kuvan leveys =
| kuvateksti =Kuvan arvellaan esittävän Pehr Kalmia, mutta jotkut historiantutkijat ovat epäilleet, että kuva voisi esittää Kalmin kollegaa [[Pehr Adrian Gadd|Pehr Gaddia]].<ref name=tiede092003>{{Lehtiviite | Tekijä = Löytönen, Markku 2003.| Otsikko = Professori Kalm pääsi Amerikan lehtiin. | Julkaisu = Tiede-lehti | Numero = 5/ | Vuosi = 2003 [| www = [http://www.tiede.fi/arkistoartikkeli/print.php?id=386&vl=jutut/artikkelit/professori_kalm_paasi_amerikan_lehtiin Verkkoversio]| ]Viitattu = 2.11.2015}}</ref>
{{AAKKOSTUS:Kalm, Pehr}}</ref>
| syntymäaika =[[1716]]
| syntymäpaikka =[[Ångermanland]]
| tutkimusalue = [[kasvitiede]], talousoppi
| instituutti =
| alma mater =[[Turun Akatemiaakatemia]]
| ohjaaja =
| oppilaat = [[Anders Chydenius]]
| alaviitteet = Kansainvälisesti tunnettu tutkimusmatkailija.
}}
'''Pehr (Pietari) Kalm''', englanninkielisissä teksteissä joskus myös Peter Kalm, (maaliskuussamaaliskuu [[1716]] [[Ångermanland]] – [[16. marraskuuta]] [[1779]] [[Turku]]) oli [[suomiSuomi|suomalainen]] [[kasvitiede|kasvitieteilijä]], tutkimusmatkailija ja [[pappi]], joka saavutti mainetta myös ulkomailla. KalmHän oli ruotsalaisen [[Carl von Linné]]n oppilas, joka.
Kalm teki tutkimusmatkan Pohjois-Amerikkaan. Hänestä tuli [[Turun Akatemiaakatemia]]n ensimmäinen talousopin professori ja Akatemianakatemian rehtori.
==Nuoruus==
Kalmin isä oli Gabriel Kalm, [[Korsnäs]]in kappalainen, hänenGabriel äitinsäKalm ja äiti vaasalaista kauppiassukua oleva CatharinaKatarina Ross. KalminPehr perheKalm muuttisyntyi [[isoviha|isonvihanRuotsi]]ssa, minne perhe venäläismiehityksenoli takiamuuttanut Suomesta Ruotsiin,pakoon missä[[isoviha|isonvihan]] Kalm syntyivenäläismiehitystä. Isä kuoli tällä evakkomatkalla, ja isonvihan päätyttyä äiti toi perheen takaisin Suomeen.<ref name =KBGkb/> Kalm kävi triviaalikoulun [[Vaasa]]ssa, yliopisto-opinnot hän aloitti Turun akatemiassa 1735. Vuonna 1740 Kalm kirjoittautui [[Uppsalan yliopisto]]on, jossa opiskeli [[luonnontiede|luonnontieteitä]] muun muassa [[Carl von Linné]]n ohjauksessa.<ref name =KBG/> Kalm jätti kuitenkin opintonsa kesken ja ryhtyi tutkimusmatkailijaksi.
Kalm kävi triviaalikoulua [[Vaasa]]ssa vuodesta 1930 ja aloitti yliopisto-opinnot Turun akatemiassa vuonna 1735. Hän kirjoittautui [[Uppsalan yliopisto]]on vuonna 1740 ja opiskeli [[luonnontiede|luonnontieteitä]] muun muassa [[Carl von Linné]]n ohjauksessa.<ref name=kb/> Kalm jätti kuitenkin opintonsa kesken ja ryhtyi tutkimusmatkailijaksi.
==Tutkimusmatkailija==
Ensimmäiset tutkimusmatkat Kalm teki [[vapaaherra]] [[Sten Carl BielkenBielke]]n kustantamana Suomessa ja [[Ruotsi]]ssaRuotsissa. Vuonna 1744 hän matkusti Bielken kanssa [[Moskova]]an ja [[Ukraina]]an,<ref janame=kb/> mistä hän toi mukanaan Linnén käyttöön kasvinäytteitä ja käsikirjoituksia.
Seuraava matka, oli Ruotsin tiedeakatemian järjestämä tutkimusretki [[AmerikkaAmerikan manner|Amerikan mantereelle]] mantereellesuuntautunut tutkimusretki, joka kesti lokakuusta 1747 kesään 1751. Apulaisena Kalmilla oli Lars Jungström, matkaanMatkaan lähdettiin [[Norja]]n ja [[Lontoo]]n kautta, jossamissä Kalm vietti puoli vuotta perehtyen tulevaan ja opetellen englantia ja ranskaa. Elokuussa 1748 Kalm lähti Englannista ''Mary Galley'' -nimisellä laivalla kohti Amerikkaa ja [[Philadelphia]]a. Matka kesti 41 päivää; perille Uudelle mantereelle hän pääsi syyskuun 15. päivänäsyyskuuta.
Kesällä 1749 Kalm teki apulaisensa Lars Jungströmin ja kahden oppaan kanssa pitkän tutkimusmatkan [[Montreal]]iin ja [[Quebec]]iin. saakka, seuraavanaSeuraavana kesänä taashän matkasi [[Niagaran putoukset|Niagaran putouksille]], jonne hän saapui 24. heinäkuuta 1750. Kalmin kuvaus putouksista julkaistiin muun muassa [[Benjamin Franklin]]in toimittamassa ''Pennsylvania Gazette'' -lehdessä.<ref name=kb/> Kalmin Amerikan matkasta julkaisemansa retkikertomus ''En resa till Norra America'' on ilmestynyt monella kielellä; ruotsiksi se julkaistiin vuonna 1753. Matkan aikana Kalm lähetti Linnélle [[Sienet|sieniä]] ja [[siemen]]iä. Palatessaan [[Tukholma]]an 1751 hän toi [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikasta]] Linnélle kasvinäytteitä ja lisää siemeniä.<ref name=KBGAA>{{Lehtiviite | Tekijä = Aho, Arja | Otsikko = Pohjolan sankari tutki kasveja ja ihmisiä | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 28.8.2011 | Sivu = D13}}</ref>
Lisäksi hänKalm teki myös tutkimuksen nyttemmin [[sukupuutto]]on kuolleesta [[muuttokyyhky]]stä. Se oli ensimmäinen kyseisen lajin pesimäbiologiasta tehty tutkimus ja on yhä käyttökelpoinen. Sitä pidetään [[Turun Akatemia]]nakatemian kansainvälisesti arvokkaimpana ja tieteellisesti merkittävimpänä julkaisuna.<ref>''Suomen Luonto'' 10/2009, s. 40.</ref> ▼Hänen Amerikan matkasta julkaisemansa retkikertomus ''En resa till Norra Amerika'' on ilmestynyt monella kielellä; ruotsiksi se julkaistiin 1753. Matkan aikana hän lähetti Linnélle [[Sienet|sieni]]ä ja [[siemen]]iä. Palatessaan [[Tukholma]]an 1751 hän toi [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikasta]] Linnélle kasvinäytteitä ja lisää siemeniä.<ref name=AA>Aho, Arja: Pohjolan sankari tutki kasveja ja ihmisiä. ''Helsingin Sanomat'' 28.8.2011, s. D 13.</ref>
▲Lisäksi hän teki tutkimuksen nyttemmin [[sukupuutto]]on kuolleesta [[muuttokyyhky]]stä. Se oli ensimmäinen kyseisen lajin pesimäbiologiasta tehty tutkimus ja on yhä käyttökelpoinen. Sitä pidetään [[Turun Akatemia]]n kansainvälisesti arvokkaimpana ja tieteellisesti merkittävimpänä julkaisuna.<ref>''Suomen Luonto'' 10/2009, s. 40.</ref>
Kuultuaan [[Pierre La Vérendrye]]ltä tämän löytämästä ”riimuja” sisältävästä kivestä Kalm innostui [[Vinland|viikinkien matkoista Pohjois-Amerikkaan]]. Hän antoi tämän oppilaalleen [[Georg A. Westman]]ille<ref>{{Ylioppilasmatrikkeli|7931|Jöran Westman}}</ref> maisteritutkimuksen aiheeksi. Westmanin aihetta käsittelevä 23-sivuinen [[pro gradu]] julkaistiin vuonna 1757.<ref>{{Kirjaviite | Nimike = American Swedish Historical Museum: Yearbook 1962 | Julkaisija = American Swedish History Museum | Vuosi = 1962 | Tunniste = ISBN 1437950124 | www = http://books.google.fi/books?id=x_TBe1YExEYC&pg=PA57&lpg=PA57&dq=%22Itinera+priscorum+Scandianorum+in+Americam%22&source=bl&ots=uvvQUFHOEB&sig=aYUBxkt2NkFxZL0EVJNxkycb-0w&hl=fi&ei=dR87S-_mDdTm-Qa_4-GuCg&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=8&ved=0CC0Q6AEwBw#v=onepage&q=%22Itinera%20priscorum%20Scandianorum%20in%20Americam%22&f=false | Kieli = {{en}} | Viitattu = 30.12.2009 }}<br>{{Kirjaviite | Nimike = Itinera priscorum scandianorum in Americam : dissertatione graduali leviter adumbrata venia ampliss. ord. philosophorum in Reg. Acae. Aboensi | Tekijä = Georgius A. Westman | Julkaisija = [[Jakob Merckell]] | Julkaisupaikka = Turku | Vuosi = 1757 | Tunniste = {{OCLC|81560047}} | www = https://oa.doria.fi/handle/10024/52138 | Kieli = {{la}}, {{he}} | Viitattu = 7.1.2010}}</ref>
==Kasviasiantuntija==
Kalmin keräämiä kasveja kokeiltiin [[Hirvensalo]]n [[Sipsalo]]ssa ja Kalmin perustamassa [[Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha|Turun kasvitieteellisessä puutarhassa]], nykyisellä [[SibeliusmuseoSibelius-museo]]n tontilla. KaikkiLiian suurten ilmastoerojen vuoksi kaikki kokeet eivät kuitenkaan vastanneet odotuksia, sillä ilmastoerot olivat liian suuret. Tuoduista kasveista viljellään Suomessa edelleen yleisesti vain kolmea lajia: [[aitaorapihlaja]]a, [[villiviinivilliviinit|villiviiniä]]ä ja [[tuoksuvatukka]]a. Osa Kalmin näytteistä tuhoutui [[Turun palo]]ssa 1827, osa on [[Lontoo]]ssaLontoossa ja loput – yli 400 kasvinäytettä – ovat Kalmin kuningatar [[Loviisa Ulriika]]lle lahjoittamassa kokoelmassa, jota säilytetään Uppsalassa.<ref name =AA/>
Sipsalon tilalla keskityttiin myös kotimaisten kasvien viljelyyn. Erityisesti pyrittiin saamaan maaperä niin omavaraiseksi, että hyötykasvit ja hedelmäviljely menestyisivät. Kalm onkin saanut epävirallisen "Suomen puutarhatalouden isän" arvonimen yhdessä toisen Akatemian professorin [[Pehr Adrian Gadd]]in kanssa. {{lähde|2.11.2015}}▼Siementen lisäksi Kalm toi Amerikasta kaksi [[opossumi]]a, joista toinen kuoli jo kuljetuksessa Atlantin yli. Toinen opossumi eli Kalmin kirjastohuoneen kakluunissa oljissa tehdyssä pesässä. Kalmin uusi lemmikki kuitenkin pureskeli kirjoja, pöydän- ja tuolinjalkoja ja säikytteli piikoja keittiössä. Kalm olisi halunnut lahjoittaa opossuminsa [[Carl von Linné]]lle, mutta Linné ei halunnut opossumia, sillä hänellä oli jo amerikkalainen pesukarhu. Opossumi kuoli inhottuna "liikalihavuuteen".<ref>Ahonen, H: "Pitäjän hyödyllisin mies? Pehr Kalmin käsitys papiston yhteiskunnallisesta tehtävästä." 2005. s. 30-31</ref> ▼
▲Siementen lisäksi Kalm toi Amerikasta kaksi [[ opossumiPussirotat|opossumia]] a, joista toinen kuoli jo kuljetuksessa Atlantin yli. Toinen opossumi eli Kalmin kirjastohuoneen kakluunissa oljissa tehdyssä pesässä. Kalmin uusi lemmikkiSe kuitenkin pureskeli kirjoja, pöydän- ja tuolinjalkoja ja säikytteli piikoja keittiössä. Kalm olisi halunnut lahjoittaa opossuminsaopossumin [[Carl von Linné]]lleLinnélle, muttajoka Linnéei eikuitenkaan halunnut opossumia, sillä hänellä oli jo amerikkalainen pesukarhu. Opossumi kuoli inhottuna "liikalihavuuteen".<ref>Ahonen, H: "Pitäjän hyödyllisin mies? Pehr Kalmin käsitys papiston yhteiskunnallisesta tehtävästä." 2005 ., s. 30-31</ref>
▲Sipsalon tilalla keskityttiin myös kotimaisten kasvien viljelyyn. Erityisesti pyrittiin saamaan maaperä niin omavaraiseksi, että hyötykasvit ja hedelmäviljely menestyisivät. Kalm onkin saanut epävirallisen "Suomen puutarhatalouden isän" arvonimen yhdessä toisen Akatemian professorin [[Pehr Adrian Gadd]]in kanssa.
[[Tiedosto:Pehr-Kalm-1979.jpg|thumb|250px|Pietari Kalmin (1716–1779) 200-vuotismuiston kunniaksi julkaistu postimerkki.]] ▼
==Professori ja pappi==
[[Turun Akatemia]]an päätettiin [[hyödynHyödyn aika]]kauden innoittamana Turun akatemiaan päätettiin perustaa luonnonhistorian ja talousopin oppituoli vuonna 1747. Professuuri rahoitettiin lakkauttamalla runousopin oppituoli. Uudeksi talousopin professoriksi nimitettiin Kalm, vaikkei tällä itselläänhänellä ollut yliopistollista loppututkintoa.<ref name=KBGkb/> Samana vuonna Kalm aloitti Amerikan-matkansa. Hän oli virassa kuolemaansa saakka vuoteen 1779. Hänen seuraajansa professorina oli [[Salomon Kreander]].<ref name=KBGkb>{{Kansallisbiografia|id = 2618|nimi = Kalm, Pehr (1716–1779).|tekijä = Kallinen, Maija |vapaa=|ajankohta = 16.9.1997}}</ref>
Yliopistonopettajana Kalm oli suosittu. Häntä pidetäänkinpidetään eräänä taloudellisen hyödyn ajan keskeisimpänä henkilönä Turun Akatemiassaakatemiassa. Kalmin johdolla valmistui 146 väitöskirjaa, joista valtaosa [[ruotsin kieli]]siä, muut latinaksi.<ref name = KBGkb/> Turun akatemian rehtorina hän toimi 1756–1757, 1765–1766 sekä 1772–1773. Kalm oli myös [[Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia|Ruotsin tiedeakatemian]]n jäsen vuodesta 1745.<ref name = KBGkb/>
Kalm vihittiin papiksi vuonna 1757.<ref name=KBGkb/> KalmHän toimi sekä [[Piikkiö]]n seurakunnan ettäja [[Maaria]]n seurakunnan [[kirkkoherra]]na. Hänja oli myös Turun [[tuomiokapituli]]n jäsen.<ref name=KBGkb/> HänenKalmin näkemyksensänäkemyksen mukaan papiston tehtävänä oli hyödyttää valtakuntaa parhaalla mahdollisella tavalla.<ref>[https://oa.doria.fi/handle/10024/3041Ahonen Pitäjän2005, hyödyllisins. mies? Pehr Kalmin käsitys papiston yhteiskunnallisesta tehtävästä.]69</ref>
==Perhe==
==Huomionosoituksia==
▲[[Tiedosto:Pehr-Kalm-1979.jpg|thumb| 250px220px| PietariPehr Kalmin (1716–1779) 200-vuotismuiston kunniaksi julkaistu postimerkki.]]
PehrVuonna 1768 Kalm vihittiin 1768 Lundissa teologian kunniatohtoriksi Lundissa, ja vuonna 1772 hänet valittiin Vaasa-ritarikunnan jäseneksi.<ref name=KBGkb/> Kalmin kunniaksi on nimetty useita kasvi- ja hyönteislajeja. Linné nimesi [[vuorilaakeri]]n suvun ''Kalmia'' hänen mukaansa. ''Kalmia latifolia'' on [[Pennsylvania]]n ja [[Connecticut]]in kansalliskukka.<ref name =AA/>
[[Helsinki]]in yliopiston Viikin kampukselle nimettiin Pietari Kalmin katu vuonna 1985. Kadun ruotsinkielisessä nimessä on Kalmin etunimi sen ruotsalaisessa muodossa (Pehr). [[Tukholma]]ssaTukholmassa on Kalmgatan ja Turussa Kalminkuja sekä Pietari Kalmin puisto. [[Postimerkki]] Kalmista tehtiin Suomessa vuonna 1979 eli kaksisataa vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Kalmin muistolaatta on kiinnitetty Turun [[Maarian kirkko|Maarian kirkon]] seinään.<ref name=KBGkb/>
== Lähteet ==
* {{Verkkoviite | Osoite = http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/teo/kirkk/pg/ahonen/pitajanh.pdf | Nimeke = Pitäjän hyödyllisin mies? Pehr Kalmin käsitys papiston yhteiskunnallisesta tehtävästä | Julkaisija = Helsingin yliopiston teologian tiedekunta | Selite = Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian pro gradu -tutkielma | Tekijä = Ahonen, Harri | Ajankohta = 2005 | Sivut = 30-31 | Tiedostomuoto = pdf}}
===Viitteet===
{{Viitteet|Sarakkeet}}
* Petter Portin: [http://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/278452/Uutta+tietoa+Pehr+Kalmista+suomeksi Uutta tietoa Pehr Kalmista suomeksi]. Turun sanomat 17.11.2011.
* Petter Portin: [http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/download/4649/4361 Uutta tietoa Pehr Kalmista suomeksi]. Tieteessä tapahtuu 8/2011. (PDF)
{{AAKKOSTUS:Kalm, Pehr}}
[[Luokka:Suomalaiset tutkimusmatkailijat]]
[[Luokka:Suomalaiset kasvitieteilijät]]
[[Luokka:Suomalaiset papit]]
[[Luokka:Turun akatemian professorit]]
[[Luokka:Turun akatemian rehtorit]]
[[Luokka:Vuonna 1716 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1779 kuolleet]]
| 