Ero sivun ”Turboahdin” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 82.197.0.21 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 80.186.74.0 tekemään versioon. |
||
Rivi 1:
{{Ohjaa tänne|Turbo}}
[[Kuva:Turbocharger.jpg|thumb|250px|Turboahtimen läpileikkaus]]
'''Turboahdin''' eli '''pakokaasuahdin''' on [[polttomoottori]]n tehoa lisäävä [[ahdin]], joka saa käyttövoimansa [[moottori]]sta purkautuvista [[pakokaasu]]ista. Ahtimen keskeisiä osia ovat [[kompressori]] ja [[turbiini]]. [[Turbiini]]lla tuotetaan käyttövoima kompressorille, joka ahtaa ilmaa moottoriin. Turboahtimia käytetään nostamaan polttomoottorin [[teho]]a ja parantamaan [[dieselmoottori]]n [[hyötysuhde]]tta. Turboja asennetaan nykyään lähes kaikkiin moderneihin dieselmoottoreihin ja yhä useammin myös pieniin ottomoottoreihin. Turboahtimia sovelletaan laajasti; ne ovat käyttökelpoisia niin pienehköissä moottoripyörien ottomoottoreissa kuin valtavissa laivojen [[kaksitahtimoottori|kaksitahtidieseleissä]]. Turbojen etuna [[Mekaaninen ahdin|mekaanisiin ahtimiin]] verrattuna on se, että ne hyödyntävät muutoin osin hukkaan menevää pakokaasun [[energia]]a. Nykyisin massavalmistettujen henkilöautojen moottoreissa ahtimia on käytössä yhdestä kolmeen.
Turboahtimen keksi [[sveitsi]]läinen insinööri [[Alfred Büchi]], joka sai patentin keksinnölleen vuonna 1905.<ref>http://www.gizmag.com/go/4848/</ref> Järjestelmää kutsuttiinkin suomalaisessa kirjallisuudessa vielä 1950- ja 60-luvuille asti Büchin järjestelmäksi.
==Turboahtimen ominaisuudet==
Turboahtimen ominaisuuksia ovat viive, paineentuottokyky, hyötysuhde ja virtausominaisuudet. Viive on aika, joka ahtimelta kuluu ahtopaineen nostamiseen moottorin pyörimisnopeuden mukaiselle tasolle. Lyhyellä viiveellä saavutettava nopea kiihtyvyys kostautuu huippukierroksilla ahtimen aiheuttamana vastuksena. Suurella A/R-suhteella taas kiihtyminen hidastuu, mutta pumppausteho huippukierroksilla nousee. Hyötysuhde, virtausominaisuudet ja paineentuottokyky riippuvat ahtimen muotoilusta ja suunnittelussa tehdyistä ratkaisuista. [[Ahdin|Ahtimen]] ominaisuuksia kuvataan ominaiskäyrästöillä.
==Turboahtimen rakenne ja toiminta==
Turboahtimen siipipyörät, turbiini ja kompressori, ovat kiinnitetty samaan akseliin ja ne sijaitsevat omissa koteloissaan joita nimitetään turbiini- ja kompressorikoteloiksi tai -pesiksi. Akseli on laakeroitu ahtimen runkoon yleensä kuula- tai liukulaakereilla. Suuren pyörimisnopeuden vuoksi tarvitaan [[laakeri|laakereille]] jatkuva voitelu jota varten tarvitaan kanavat [[voiteluöljy]]lle. Voitelun tarkoituksena on sekä pitää kitka laakerissa pienenä että jäähdyttää laakeria. Normaalisti akseli liukuu öljykalvon päällä, jolloin kitka ja kuluminen ovat pienimmillään. Jos turbossa on lisäksi vesijäähdytys, tarvitaan kanavat myös jäähdytysnesteelle. Ahtimen kotelot ovat yleensä irrotettavissa sen rungosta ja käännettävissä eri asentoihin erilaisia asennustilanteita varten. Kotelot ja siipipyörät ovat myös usein korvattavissa erikokoisilla, jotta saavutettaisiin halutut ominaisuudet.
Turboahdin liitetään tavallisesti [[imusarja]]an, [[pakosarja]]an ja [[voitelujärjestelmä]]än. Joissakin turboissa on mahdollista käyttää myös neste[[jäähdytys]]tä. Suurella paineella ja nopeudella moottorista purkautuvat pakokaasut pyörittävät turbiinipyörää, joka pyörittää akselin välityksellä kompressoripyörää. Ahtimen kompressori ahtaa ilmaa moottoriin. Moottorin teho kasvaa, koska sylinteriin saadaan lisää ilmaa, mikä mahdollistaa suremman polttoainemäärän puhtaan polttamisen.
==Turbon lisälaitteet==
Moottoritehoa voidaan nostaa jäähdyttämällä ahtoilmaa. Kylmän ilman tiheys on suurempi, minkä ansiosta polttoaineen syöttöä voidaan lisätä ja näin saavuttaa suurempi teho. Kylmän ilman ansiosta moottori ei [[nakutus|nakuta]] yhtä herkästi ja ahtopainetta voidaan edelleen haluttaessa nostaa tehon lisäämiseksi. Yksi ratkaisu on käyttää [[välijäähdytin]]tä, joka on [[lämmönsiirrin|lämmönvaihdin]], joka siirtää ahtoilman lämpöä ulkoilmaan tai vesikiertoon. Toinen keino on ruiskuttaa ahtoilman sekaan vettä tai jotain muuta nestettä, joka sitoo lämpöä ilmasta. Tämä ratkaisu rajoittuu epäkäytännöllisyytensä vuoksi lähinnä erikoisratkaisuihin. Esimerkiksi 1970-luvun lopulla [[Saab 99|Saab 99 Turbo]]on sai alkuaikoina vesiruiskutuksen lisävarusteena, koska ahtoilman jäähdytin ei kokonsa vuoksi sopinut 99-mallin korirakenteeseen.
Ahtopainetta on säädeltävä jotta moottori tarjoaisi tehon joustavasti ja moottorin käyttöiän takaamiseksi.
Hukkaportti on venttiili, joka päästää osan pakokaasuista pakosarjasta turbiinin ohitse suoraan pakoputkeen. Pakokaasua ohjataan turbiinin ohitse, jotta ahtimen pyörimisnopeus ja ahtopaine eivät nousisi liian suuriksi. Hukkaportin vaihtoehtona voidaan käyttää ahdinta, jonka siivet ovat säädettäviä. Kilpamoottoreissa on käytetty ahtopaineen rajoitusventtiileitä, jotka päästävät ahdettua ilmaa ulos.
Chevrolet Corvair Monza Spyder - mallissa käytettiin erityisesti muotoiltua äänenvaimenninta. Se rajoitti ahtimen turbiinille menevän pakokaasun
määrän vakioksi, joka ei enää kasvanut moottorin kierrosluvun noustessa yli asetetun arvon.<ref>Langworth ym. s.77</ref>
==Katso myös==
*[[Mekaaninen ahdin]]
*[[Paineaaltoahdin]]
*[[Vapaasti hengittävä moottori]]
*[[Lambda-anturi]]
==Lähteet==
<references />
* Richard M. Langworth, James R. Flamming, Chris Poole, suomenkielinen teksti Esko Mauno - Amerikan Autovaliot Alfamer ISBN 951-9153-75-6
| |||