Ero sivun ”Torium-ydinpolttoainekierto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jni (keskustelu | muokkaukset) →Haasteet: poistetaas nyt noita lähteettömiä spekulaatioita hieman... |
Kumottu muokkaus 15306035, jonka teki Jni (keskustelu) |
||
Rivi 34:
== Haasteet ==
Torium on niin yleinen maan kuoressa, että korporaation tai valtion olisi vaikeaa monopolisoida sitä. Toriumin käyttö ei vaadi isotooppirikastusta, minkä vain korkeateknologinen valtio voi toteuttaa ja ei siten pystytä monopolisoimaan ydinpolttoainemarkkinoita, kuten tällä hetkellä uraanirikasteilla. Hiilivetyviejämaat sekä hiilivetykauppaa dollareissa käyvät maat ovat kiinnostuneet toriumteknologian kehityksen estämisessä, sillä toriumteknologialla voitaisiin nestemäiset hiilivetypolttoaineet korvata hiilettömillä polttoaineilla, kuten ammoniakilla ja vedyllä, vastaavasti hiilivoimaloiden tarve vähenisi. Jos näin ollen hiilipäästöjen määrä vähenisi, kärsisi myös hiililuottoihin (carbon-credit) perustuvan pankki- ja verotusjärjestelmän tuotot. Myös nykyistä - uraanin käyttöön perustuvaa ydinenergiaa sekä (ydin)aseteollisuutta edustavat voimakkaat lobbausryhmät vastustavat toriumteknologian kehittämistä, sillä ydinasemateriaalin (Pu-239) saanti vaikeutuisi ja uraanirikaste - sekä vastaavasti ydinasemarkkinat pienenisivät. Voimaloiden, rikastamoiden ja jälleenkäsittelylaitosten liittyvän teknologian ja lisenssoinnin kautta tulevat tuotot vähenisivät ja markkinoilla syntyisi kilpailua. Vertailukohteeksi kevytvesireaktorissa 96% polttoainseessa olevasta uraanista on ydinreaktioon sopimatonta U-238 isotooppia. Energiantuottoon soveltuvaa U-235 isotooppia on 4% ja pitoisuus laskee käytön aikana 0,7%iin, jolloin polttoaine katsotaan käytetyksi. 96% kevytvesireaktorissa olevasta uraanista ei siis osallistu lainkaan energiantuottoon, mutta altistuu kuitenkin neutronipommitukselle ja siten noin 1% polttoaineesta muuttuu ydinasekäyttöönkin soveltuvaksi plutoniumiksi (Pu-239). Tämän perusteella kyseenalaista on, kumpi kevytvesireaktorin lopputuotteista on ns. sivutuote sähköenergia vai ydinasekättöön soveltuva plutonium.
▲Toriumvoimala, eli niin sanottu sulasuolareaktori ei tuota toimintansa sivutuotteena lainkaan aseteollisuuteen soveltuvaa plutoniumia, eikä väkevöintiprosessin sivutuotteina synny valtavia määriä [[köyhdytetty uraani|köyhdytettyä uraania]] sillä isotooppirikastusta ei tarvita. Nämä faktat ovat vaikuttaneet ydinenergiateknologian kehityksessä kohti uraani-lähtöisiä voimaloita toriumpohjaisten sijaan.{{lähde}} Asiaan vaikutti historiallisesti luonnollisesti myös kylmä sota ja varustelukilpailu.{{lähde}} Edes nykypäivänä teknologisesti kehittyneet maat, eivät edelleen aktiivisesti panosta torium-pohjaisen energiateknologian kehittämiseen.
==Lähteet==
| |||