Ero sivun ”Ketšua” versioiden välillä

'''Ketšua''' ({{k-es|quechua}}) on [[Andit|Andeilla]] eli [[Peru]]ssa, [[Ecuador]]issa, [[Bolivia]]ssa ja [[Argentiina]]ssa puhuttu intiaanikieli. Aikoinaan se oli [[Inkavaltakunta|inkavaltakunnan]] virallinen kieli. Ketšuan kieli on omalla kielellään 'Runasimi' (tai 'runa simi'), joka sananmukaisesti tarkoittaa 'ihmisen puhetta'. Pitkään ketšua on ollut vain puhuttu kieli, mutta 1500- luvulta alkaen sillä on latinalainen espanjan ortografiaan perustuva aakkosto.{{lähde}} Espanjalaiset valloittajat käyttivät ketšuaa myös kristinuskon levittämiseksi, sillä ko. kielelläketšuaksi ajatukset ja viestit olivat jo pitkään kulkeneetkin. Puhujia on lähteestä riippuen kahdeksasta viiteentoistamiljoonaaviiteentoista miljoonaa. Missään valtiossa ketšuanpuhujat eivät ole enemmistönä, ja pitkään sen puhujia syrjittiin eikä kieltä arvostettu, mutta nykyään se on kuitenkin virallinen kieli Boliviassa, Perussa ja Ecuadorissa.<ref name=lang/> Televisio-ohjelmia tai elokuvia ei tuoteta ketšuan kielellä muualla kuin Ecuadorissa, jossa ketšuankielisiä uutislähetyksiä ja ajankohtaisohjelmaa alettiin toimittaa vuonna 2009.<ref>[http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2009/12/miljoonien_puhuma_inkakieli_sai_vihdoin_omat_tv-uutiset_1249052.html Miljoonien puhuma inkakieli sai vihdoin omat tv-uutiset] Yle Uutiset</ref>

Ketšua on todella läheistä sukua [[:fi:Aimaran_kieliAimaran kieli|aimaran kielelle]] mm.muun muassa sanastollisesti. Kuitenkaan suurin osa kielitieteilijöistä ei pidä mahdollisena, että kielten välillä olisi sukulaisuussuhde. Kyse on todennäköisemmin niiden geologisista sijoituksista samalla alueella, eli eri kielet ovat vain lainanneet sanoja toisiltaan. Tätä näkemystä tukee esim.esimerkiksi se fakta, että aimarat ja ketšualaiset ovat etnisiltä taustoiltaan erilaisia.

Kuten [[Arabian kieli|arabia]]ssa, semanttisesti erillisiä vokaaleja on vain kolme eli Aa, Ii ja Uu, mutta [[allofonia]]a esiintyy, joten vokaaleja on viisi: QIqi ääntyy QEqe, ja QUqu ääntyy QOqo. Erityyppisiä konsonantteja on 16. Konsonantit rakentuvat kuitenkin japanin (ja suomen) tapaan vokaalien edelle ja harvemmin jälkeen, joten klustereita ei synny. Soinnillisia klusiileja (b, d, g) ei erotella soinnittomista (p, t, k), aivan kuten ei yleensä suomessakaan.

Ketšua on [[Agglutinatiivinen kieli|agglutinoiva]], jopa [[polysynteettinen kieli]]. Usein, kuten polysynteettisyyteen kuuluu, yksittäinen sana muodostaa koko lauseen. Kielioppi on erittäin säännöllinen: esim.esimerkiksi te-, ja he-pronominit ovat sinä-, ja hän-pronominien monikoita. Sanajärjestys on yleensä SOV (subjekti-objekti-verbi).

[[Kieliopillinen artikkeli|Artikkeleita]] tai [[genus]]ta ei ketšuassa ole. Monikko (''-kuna'') on mahdollinen, mutta sitä ei ole pakko käyttää. Sen sijaan sijanmuotoja on 19. Ne ilmaistaan erilaisilla päätteillä, jotka liimataanliitetään sanan perään. Suffikseilla ilmaistaan mm.muun muassa monikkoa, sijamuotoja ja omistamista. Suffiksit liitetään pääsanaan niin, että ensin tulee omistussuffiksi tulee ennen lukua ilmaisevaa suffiksia. Järjestyksillä ja suffiksien oikeinkirjoituksilla on murteiden välisiä eroja.

Ketšuassa on kaksi erilaista me- persoonaa. Toinen on inklusiivinen ja toinen ekslusiivinen. Ne ovat eri persoonia eli mm.muun muassa verbien päätteet ovat erilaisia. Inklusiivin ja eksklusiivin ero on se, että inklusiivia käytetään kun puhuja lukee myös kuulijan me- ryhmään ("minä ja sinä"). Ekslusiivi taas viittaa siihen, että kuulija ei kuulu puhujan kanssa samaan me- ryhmään ("me ilman sinua"). Minä- pronominilla on useita erilaisia oikeinkirjoitusvaihtoehtoja kuten nuqa, ñoqa tai ñoka. Erot johtuvat murteista ja ovat tyypillisiä nimenomaan tämänkaltaisilla yleisillä sanoilla.

Alla on [[:fi:Isä_meidänIsä meidän|Isä Miedän-Meidän -rukous]] ketšuaksi: