Ero sivun ”Benderin kalabaliikki” versioiden välillä

''Kalabalik'' on [[turkin kieli]]nen sana, joka tarkoittaa sekasotkua.<ref name="ROM">[http://helsinki.mae.ro/index.php?lang=en&id=11086 Romanian suurlähetystö, Helsinki: suomalaisten ja romanialaisten kontaktit menneinä aikoina]. Viitattu 10.8.2009</ref> Varsinkin vanhemmassa historiankirjoituksessa [[kalabaliikki|kalabaliikista]] on kirjoitettu toinen toistaan liioitellumpia ja romantisoidumpia versioita, jotka usein poikkeavat toisistaan tapahtumien kuvauksessa. Sen vuoksi on mahdotonta tietää, mitä todella tapahtui. Sanan ''kalabalik'' merkitystäkin on romantisoitu: Sen kerrotaan tarkoittavan vaikeasti saalistettavan riistan metsästämistä,<ref name="Bain212"/> leijonanmetsästystä jne.<ref name="Browning">Browning 1899: s. 269-281269–281</ref> Kuten brittiläinen 1800-luvun historioitsija [[R. Nisbet Bain]] kuvasi:<ref name="Bain212">Bain s. 212</ref>

<blockquote>''"Ja”Ja sitten, 1. helmikuuta 1713 alkoi vertaansa vailla oleva taistelu, joka tunnetaan yleisesti nimellä Benderin kalabaliikki, kamppailu, joka vertoja ainoastaan keskiajan ritareiden huikeille suorituksille, sillä varmuudella vastaavaa ei löydy muualta vakavasta historiankirjoituksesta."”''</blockquote>

Versiosta riippuen ruotsalaisten vahvuus oli noin 500, joista "kourallisen"”kourallisen” tai 40-5040–50 miehen kerrotaan osallistuneen varsinaiseen kahakkaan muiden antauduttua. Turkkilaisten joukko oli todennäköisesti ylivoimainen, suurimpien arvioiden mukaan 12&nbsp;000 miehen kokoinen.<ref name="Bain">Bain s. 210-219210–219</ref> [[Oscar Browning]] mainitsee yli 8&nbsp;000 turkkilaista ja 12 tykkiä alle 800 miehen ruotsalaisvaruskuntaa vastaan.<ref name="Browning" /> Ruotsalaisen [[Carl Grimberg]]in teoksen ''Ruotsin historia'' mukaan jopa 10&nbsp;000 turkkilaista ja [[tataari]]a lähetettiin "Pohjolan”Pohjolan Leijonaa"Leijonaa” ja hänen 500 miestään vastaan.<ref name="Grim">Grimberg 1935: s. 235-236235–236</ref>

Sekin on epävarmaa, kuinka ruotsalaiset olivat varustautuneet osmaniarmeijan saapumiseen. Joidenkin versioiden mukaan Kaarle oli järjestellyt puolustusta, linnoituttanut nopeasti leiriään ja valanut miehiinsä rohkeutta pitäen puheen samalla kun oli ratsastellut puolustusten edessä. Kun turkkilaiset lähenivät ruotsalaiset avasivat tykkitulen jo etäältä.<ref name="Life">Royal Military Chronicle Office s. 102-110102–110</ref><ref name="Bain"/> Tai sitten ruotsalaiset yllätettiin kesken pyhäjumalanpalveluksen.<ref name="Browning"/>

[[Voltaire]]n kirjoittaman elämäkerran [[Persian kieli|persiankielisen]] laitoksen kuvituksessa Kaarle lyö yhdellä iskulla neljä vastustajaa kuoliaaksi. Hänen mielikuvissaan Kaarlen talon täytyi olla suuri ja siinä täytyi olla runsaasti ikkunoita, sillä hänen mukaansa ruotsalaiset ampuivat musketeillaan ikkunoista kaksisataa muslimia vain neljännestunnin puolikkaassa. Kaarle itse muisteli myöhemmin tappaneensa koko välikohtauksen aikana ehkä kolme.<ref>Giuliano: s. 201</ref><ref>Grimberg: s. 235-236235–236</ref><ref>Schoolfield: s. 382-383382–383</ref> Joka tapauksessa Kaarle pidätettiin ja kuljetettiin arestiin [[Didymoteicho]]on, jossa sulttaanin oli helpompi pitää häntä silmällä.<ref name="Sweduborg">Bergquist s. 49-5049–50</ref><ref name="shaw231">Shaw: s. 229-231229–231</ref>