Ero sivun ”Torium-ydinpolttoainekierto” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jni (keskustelu | muokkaukset) |
Jni (keskustelu | muokkaukset) →Haasteet: poistetaas nyt noita lähteettömiä spekulaatioita hieman... |
||
Rivi 34:
== Haasteet ==
{{uutta tutkimusta}}
Toriumia ei voida käyttää, nykyisissä yleisesti käytössä olevissa, uraanin käyttöön perustuvissa, kevytvesireaktoreissa. Siirtyminen toriumin käyttöön vaatisi valtavia investointeja – niin tutkimuksen kuin toteutuksenkin osalta. Torium-vaihtoehtoa on historiallisista syistä tutkittu ja toteutettu huomattavan vähän. Torium voimala, eli niin sanottu sulasuolareaktori ei tuota toimintansa sivutuotteena lainkaan aseteollisuuteen soveltuvaa Plutoniumia, eikä väkevöintiprosessin sivutuotteina synny valtavia määriä köyhdytettyä uraania sillä isotooppirikastusta ei tarvita. Nämä faktat ovat vaikuttaneet ydinenergiateknologian kehityksessä kohti uraani-lähtöisiä voimaloita toriumpohjaisten sijaan. Asiaan vaikutti historiallisesti luonnollisesti myös kylmä sota ja varustelukilpailu. Edes nykypäivänä teknologisesti kehittyneet maat, eivät edelleen aktiivisesti panosta torium-pohjaisen energiateknologian kehittämiseen. ▼
Toriumia ei voida käyttää, nykyisissä yleisesti käytössä olevissa, uraanin käyttöön perustuvissa, kevytvesireaktoreissa. Siirtyminen toriumin käyttöön vaatisi valtavia investointeja – niin tutkimuksen kuin toteutuksenkin osalta. Torium-vaihtoehtoa on historiallisista syistä tutkittu ja toteutettu huomattavan vähän.
▲
Torium on niin yleinen maan kuoressa, että korporaation tai valtion olisi vaikeaa monopolisoida sitä. Toriumin käyttö ei vaadi isotooppirikastusta, minkä vain korkeateknologinen valtio voi toteuttaa ja ei siten pystytä monopolisoimaan ydinpolttoainemarkkinoita, kuten tällä hetkellä uraanirikasteilla.{{lähde}}
Vertailukohteeksi kevytvesireaktorissa 96% polttoaineessa olevasta uraanista on ydinreaktioon sopimatonta U-238 isotooppia. Energiantuottoon soveltuvaa U-235 isotooppia on 4% ja pitoisuus laskee käytön aikana 0,7%:iin, jolloin polttoaine katsotaan käytetyksi. 96% kevytvesireaktorissa olevasta uraanista ei siis osallistu lainkaan energiantuottoon, mutta altistuu kuitenkin neutronipommitukselle ja siten noin 1% polttoaineesta muuttuu ydinasekäyttöönkin soveltuvaksi plutoniumiksi (Pu-239). Tämän perusteella kyseenalaista on, kumpi kevytvesireaktorin lopputuotteista on ns. sivutuote sähköenergia vai ydinasekättöön soveltuva plutonium.{{kenen mukaan}}
==Lähteet==
|