Wikipedia

Ero sivun ”Nobelium” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti poisti 87 Wikidatan sivulle d:q1901 siirrettyä kielilinkkiä
laajennettu. lisätty historia, isotoopit kappaleet
Rivi 42:
}}
 
'''Nobelium''' (joskus myös '''unnilbium''', {{k-la| nobelium}}, aikaisemmalta [[Alkuaineiden IUPAC-nimeämiskäytäntö|tilapäiseltä nimeltään]] myös '''unnilbium''') on keinotekoisesti valmistettu [[alkuaine]], jonka [[kemiallinen merkki]] on '''No''', [[järjestysluku (kemia)|järjestysluku]] 102 ja [[CAS-numero]] 10028-14-5. Alkuaine saatiin ensi kertaa muodostumaan kokeessa, jossa pommitettiin [[curium]]atomeja [[hiili]]-ioneilla vuonna [[19581957]]. Nobeliumia on tuotettu vain hyvin pieniä määriä, eikä edes sen väristä olla varmoja; luultavasti se on hopeanvalkoinen tai metallinharmaa. Nobeliumin [[moolimassa]] on 259 [[atomimassayksikkö|u]] ja [[sulamispiste]] n. 1100 [[kelvin|K]]. NobeliuminNimensä vakaimmannobelium on saanut [[isotooppi|isotoopinAlfred Nobel]],in No-259:n,mukaan. puoliintumisaikaNobeliumilla onei 58ole [[minuutti|min]].mitään Kaikkiaantunnettua isotooppejakäyttöä ontieteellisen löydettyperustutkimuksen 13ulkopuolella. Jaksollisessa järjestelmässä nobelium sijaitsee [[mendelevium]]in ja [[lawrencium]]in välissä.<ref Nimensäname="Silva">Silva, nobeliumRobert onJ. saanut(2006) Fermium, Mendelevium, Nobelium, and Lawrencium, luku 13 kirjasta Morss, Lester R.; Edelstein, Norman M.; Fuger, Jean, toim. [[Alfredhttp://radchem.nevada.edu/classes/rdch710/files/Fm%20to%20Lr.pdf Nobel]The Chemistry of the Actinide and Transactinide Elements]in mukaan(PDF) (3. painos). Dordrecht: Springer. ss. 1621–1651. {{en}}</ref>
 
Nobeliumin kaikki [[isotooppi|isotoopit]] ovat [[radioaktiivisuus|radioaktiivisia]]. Niistä vakaimman, <sup>259</sup>No:n, puoliintumisaika on 58 [[minuutti|min]], ja epästabiilisimman <sup>250</sup>No:n vain 0,25&nbsp;ms. Kaikkiaan isotooppeja on löydetty 12. Nobeliumin kemialliset ominaisuudet tunnetaan huonosti. Se muodostaa vesiliuoksissa yhdisteitä [[hapetusluku|hapetusasteella]] +3 ja +2, joista jälkimmäiset ovat vakaampia.<ref name="Silva"/>
 
== Historia ==
 
Ensimmäisenä nobeliumin valmistamisesta raportoi tutkimusryhmä ruotsalaisen [[Nobel instituutti|Nobel-instituutin]] laboratoriossa Tukholmassa vuonna 1957. He käyttivät [[syklotroni]]a pommittamaan <sup>244</sup>Cm kohdetta hiili-13 ioneilla, jolla saatiin aikaan 8,5&nbsp;[[elektronivoltti|MeV]] [[alfasäteily]]ä kohteesta, jonka puoliintumisaika oli 10 minuuttia. Tätä koetta ei yrityksistä huolimatta saatu toistettua toisissa tutkimuslaitoksissa, mutta seuraavana vuonna 1958 [[Albert Ghiorso]]n ryhmä Berkeleyn ydintutkimuslaboratoriossa onnistui valmistamaan nobeliumia eri menetelmällä.
 
Ennen nobeliumin löytämistä uskottiin, että muiden [[aktinoidi]]en tavoin sen +3 hapetusaste olisi stabiilimpi liuoksissa. Kuitenkin [[Glenn Theodore Seaborg|Glenn Seaborg]] ennusti 1949 että +2 olisi myös poikkeuksellisen vakaa, koska No<sup>2+</sup> ionin perustilan [[elektronikonfiguraatio]] [Rn]5f<sup>14</sup> täyttää 5f<sup>14</sup> kuoren. Kesti 19 vuotta ennen kuin tämä ennuste saatiin varmennettua kokeellisesti.<ref name="Silva"/>{{rp|1639-1641}}
 
== Isotoopit ==
 
Tunnettujen 12 isotoopin [[massaluku|massaluvut]] vaihtelevat välillä 250-262, poikkeuksellisesti kuitenkin 261 puuttuu (katso taulukko). Näillä on yhteensä kolme [[isomeeri]]ä: <sup>251m</sup>No, <sup>253m</sup>No ja <sup>254m</sup>No. Pitkäikäisimmän isotoopin, <sup>259</sup>No:n, puoliintumisaika on 58 minuuttia, mutta kemiallisissa analyyseissä käytetään yleensä <sup>255</sup>No isotooppia, koska sitä on helpompi tuottaa tarvittavia määriä.<ref name="Silva"/>{{rp|1637}}
{| class="wikitable"
|-
! [[Isotooppi]] !! [[Puoliintumisaika]] !! [[Radioaktiivinen hajoaminen|Hajoamistyyppi]]
|-
| <sup>250</sup>No || 0,25 ms || [[spontaani fissio|SF]]
|-
| <sup>251</sup>No || 0,8 s || [[Alfasäteily|α]]
|-
| <sup>251m</sup>No || 1,7 s ||
|-
| <sup>252</sup>No || 2,27 s || α (73%), SF (27%)
|-
| <sup>253</sup>No || 1,62 min || α
|-
| <sup>253m</sup>No || 31 s ||
|-
| <sup>254</sup>No || 51 s || α
|-
| <sup>254m</sup>No || 0,28s || [[Isomeerinen transitio|IT]] (80%), α (20%)
|-
| <sup>255</sup>No || 3,1 min || α (16,4%), [[Elektronisieppaus|EC]] (38,6%)
|-
| <sup>256</sup>No || 2,91 s || α (~99,7%), SF (~0,3%)
|-
| <sup>257</sup>No || 25 s || α
|-
| <sup>258</sup>No || 1,2 ms || SF
|-
| <sup>259</sup>No || 58 min || α (~75%), EC (~25%)
|-
| <sup>260</sup>No || 106 ms || SF, α
|-
| <sup>262</sup>No || 5 ms || SF
|}
Lähde:<ref name="Silva"/>{{rp|1637}}<ref name="isotopes">{{Verkkoviite | Osoite = http://ie.lbl.gov/education/parent/No_iso.htm | Nimeke = Isotopes of Nobelium (Z=102) | Julkaisija = Berkley Lab | Viitattu = 30.10.2015 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.americanelements.com/no.html | Nimeke = Nobelium Isotopes | Julkaisija = americanelements.com | Viitattu = 30.10.2015 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Nobelium”