Ero sivun ”Torium-ydinpolttoainekierto” versioiden välillä

Torium on niin yleinen maan kuoressa, että korporaation tai valtion olisi vaikeaa monopolisoida sitä. Toriumin käyttö ei vaadi isotooppirikastusta, minkä vain korkeateknologinen valtio voi toteuttaa ja ei siten pystytä monopolisoimaan ydinpolttoainemarkkinoita, kuten tällä hetkellä uraanirikasteilla. Hiilivetyviejämaat sekä hiilivetykauppaa dollareissa käyvät maat ovat kiinnostuneet toriumteknologian kehityksen estämisessä, sillä toriumteknologialla voitaisiin nestemäiset hiilivetypolttoaineet korvata hiilettömillä polttoaineilla, kuten ammoniakilla ja vedyllä, vastaavasti hiilivoimaloiden tarve vähenisi. Jos näin ollen hiilipäästöjen määrä vähenisi, kärsisi myös hiililuottoihin (carbon-credit) perustuvan pankki- ja verotusjärjestelmän tuotot. Myös nykyistä - uraanin käyttöön perustuvaa ydinenergiaa sekä (ydin)aseteollisuutta edustavat voimakkaat lobbausryhmät vastustavat toriumteknologian kehittämistä, sillä ydinasemateriaalin (Pu-239) saanti vaikeutuisi ja uraanirikaste - sekä vastaavasti ydinasemarkkinat pienenisivät. Voimaloiden, rikastamoiden ja jälleenkäsittelylaitosten liittyvän teknologian ja lisenssoinnin kautta tulevat tuotot vähenisivät ja markkinoilla syntyisi kilpailua. KevytvesireaktorissaVertailukohteeksi kevytvesireaktorissa 96% polttoainseessa olevasta uraanista on ydinreaktioon sopimatonta U-238:aa isotooppia. Energiantuottoon soveltuvaa U-235:tä isotooppia on 4% ja pitoisuus laskee käytön aikana 0.,7%iin, jolloin polttoaine katsotaan käytetyksi. 96% kevytvesireaktorissa olevasta uraanista ei siis osallistu lainkaan energiantuottoon, mutta altistuu kuitenkin neutronipommitukselle ja siten noin 1% polttoaineesta muuttuu ydinasekäyttöönydinasekäyttöönkin soveltuvaksi plutoniumiksi (Pu-239). KyseenalaistaTämän perusteella kyseenalaista on, kumpi tuotteistakevytvesireaktorin lopputuotteista on ns. sivutuote energiasähköenergia vai ydinasekättöön soveltuva plutonium.