Ero sivun ”Jaakko Linjama” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
kuva
Rivi 1:
[[File:Jaakko-Linjama.jpg|thumb|right|Jaakko Linjama.]]
'''Jaakko Armas Linjama''' (alkuaanvuoteen 1935 '''Lindeman''',; [[16. toukokuuta]] [[1909]] [[Äänekoski]] – [[2. toukokuuta]] [[1983]] [[Jyväskylä]]) oli suomalainen säveltäjä. Hänen tunnetuin teoksensa lienee [[Olympiahymni]], jonka hän sävelsi [[Helsingin olympialaiset|Helsingin olympialaisten]] hymnikilpailuun [[1952]]. Jaakko Linjama teki myös merkittävän työn [[vanhoillislestadiolaisuus|vanhoillislestadiolaisen]] [[herätysliike|herätysliikkeen]] käytössä olevan ''[[Siionin laulut]]'' -kokoelman laulujen sovittajana.
 
== Perhe ==
Linjama avioitui [[23. heinäkuuta]] [[1933]] Toini Esteri Linjaman (oso.s. Kuisma) kanssa. He saivat 12 lasta, kahdeksan poikaa ja neljä tytärtä. Linjaman elämäkerran kirjoitti hänen vanhin poikansa, itsekin säveltäjä [[Jouko Linjama]] (s. [[1934]]). Myös pojanpoika [[Jyrki Linjama]] (s. 1962) on säveltäjä.
 
Linjama avioitui [[23. heinäkuuta]] [[1933]] Toini Esteri Linjaman (os. Kuisma) kanssa. He saivat 12 lasta, kahdeksan poikaa ja neljä tytärtä. Linjaman elämäkerran kirjoitti hänen vanhin poikansa, itsekin säveltäjä [[Jouko Linjama]] (s. [[1934]]). Myös pojanpoika [[Jyrki Linjama]] (s. 1962) on säveltäjä.
 
== Musiikkiura ==
===Urkurina===
 
Linjama valmistui kansakoulunopettajaksi 1933 ja toimi tehtävässä Muuramessa 1934–1953 ja Jyväskylässä 1953–1969. Sivutoimisesti hän oli Muuramen seurakunnan kanttorina 1954–1970 ja Jämsän Kristillisen kansanopiston musiikinopettajana 1963–1966.
 
===Säveltäjänä===
Sävellystä Jaakko Linjama opiskeli yksityisesti [[Aarre Merikanto|Aarre Merikannon]] ja soitinnusta [[Leo Funtek]]in johdolla 1946–1951 välisenä aikana. Linjama sävelsi runsaat 120 teosta ja oli mukana toimittamassa ''Siionin laulut'' -kokoelmaa [[1970-luku|1970-luvulla]].
 
=== Hymnikilpailu ===
Linjama osallistui hymnikilpailuun nimimerkillä "Es”Es-F-G"G”. [[Jouko Tolonen|Jouko Tolosen]] johtama palkintolautakunta arvioi sitä sanoilla: "Aika”Aika jalopiirteinen". Kun lautakunta avasi oikean nimen sisältävän nimimerkkikuoren, he luulivat, että tämä musiikkipiireissä melko tuntematon [[muurame]]lainen kansakoulunopettaja Jaakko Linjama olisikin ollut iskelmiä tehnyt [[Jaakko Pulli]]. Kilpailussa hävinneiden nimimerkkikuoria ei avattu eikä nimiä julkistettu, mikä aiheutti pienen skandaalin myöhemmin. Lautakunta tunnisti eräitä tunnettuja säveltäjiä heidän tyylistään, muun muassa [[Uuno Klami]]n ja Aarre Merikannon, joka voitti olympiafanfaarikilpailun. Suomalaisista säveltäjistä vain [[Jean Sibelius]] onnitteli Linjamaa.
Sitkeästi elävistä huhuista poiketen muuramelaiset eivät lahjoittaneet säveltäjälle tonttia Muuramen Nuottiniemestä, vaan Jaakko Linjama maksoi tontista 'voikilon”voikilon hinnan'hinnan” neliöltä. Muuramelaiset eivät myöskään rakentaneet mökkiä - olivat kylläkin muutamana päivänä talkoissa.
 
== Lähteet ==
* [[Linjama, Jouko Linjama]].: ''Kun isä olympiahymnin sävelsi''. (Gummerus 2002) [[Gummerus]].
 
== Aiheesta muualla ==