Ero sivun ”Näennäisvoima” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Parannettu kielenkäyttöä. |
Kumottu muokkaus 15277287, jonka teki Eusa (keskustelu) huononi |
||
Rivi 3:
[[Inertiaalikoordinaatisto]] on koordinaatisto, jossa [[vapaa kappale]] [[tasainen liike|liikkuu tasaisesti]]. Inertiaalikoordinaatisto ei siis ole kiihtyvässä liikkeessä. Jos kappaleella on näennäisiä kiihtyvyyksiä, mutta ei vuorovaikutuksia ympäristön kanssa, voidaan päätellä havaitsijan koordinaatiston olevan epäinertiaalinen. [[Yleinen suhteellisuusteoria|Yleisen suhteellisuusteorian]] testeissä varmistettujen tulosten mukaan inertiaalikoordinaatistot ovat ns. vapaasti putoavia koordinaatistoja.
Epäinertiaaliseen eli kiihtyvään koordinaatistoon kiinnittynyt kappale kokee todellisen voiman ja sen mukaisen suuntautuneen jännitysgradientin. Tuollaisessa koordinaatistossa oleva havaitsija mittaa kaikille vapaasti putoaville kappaleille näennäisvoiman. Näennäisvoimalle leimallista on, ettei sille löydy vuorovaikutuksen mukaista vastavoimaa tarkasteltaessa suljettua järjestelmää, jonka yhteinen liiketila säilyy [[vapaakappalekuva|vapaakappaletarkastelussa]]. Myös vuorovaikutuksen alaiseen kappaleeseen voidaan kiinnittää havainnollistava näennäisvoima, kun halutaan korostaa kuinka kappale on erotettu [[Vapaa putoaminen|vapaan pudotuksen]] liiketilastaan. Sellainen esimerkki on keskipakoisvoima, joka kuvaa keskihakuvoimalla poikkeutetun kappaleen
Näennäisvoima kohdistuu vuorovaikutustilanteessa samaan kappaleeseen kuin todellinenkin voima, mutta se ei ole [[Newtonin lait|Newtonin lakien]] mukainen vastavoima, sillä vuorovaikutuksen mukainen vastavoima kohdistuu aina vuorovaikutuksen toiseen osapuoleen. Inertiaalikoordinaatistossa todellisia voimia ja näennäisvoimia ei voi laskea yhteen tai käyttää samoissa laskutoimituksissa. Kiihtyvässä koordinaatistossa näennäisvoimia huolellisesti käyttäen voi päästä samaan laskutulokseen kuin vuorovaikutusvoimillakin ja niin on tehtäväkin. Toisinaan kiihtyvän koordinaatiston ja näennäisvoimien käyttö helpottaa laskelmia; esimerkkeinä kalteva taso, heiluri ja vapaa momenttipiste.
| |||