Wikipedia

Ero sivun ”Magnus Gabriel De la Gardie” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Wgn (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
8 905 muokkausta
p +m
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
46 142 muokkausta
lähde, laajenn
Rivi 1:
{{Lähteetön}}
[[Kuva:Magnus_Gabriel_De_la_Gardie_%28ur_Svenska_Familj-Journalen%29.png|thumb|180px|Magnus Gabriel De la Gardie]]
'''Magnus Gabriel De la Gardie''' ([[15. lokakuuta]] [[1622]]- – [[26. huhtikuuta]] [[1686]]) oli [[Ruotsi|ruotsalainen]] upseeri ja valtiomies. Hän oli [[Jakob De la Gardie]]n ja [[Ebba Brahe]]n poika. Hän oli vuodesta 1647 naimisissa kuningas [[Kaarle X Kustaa]]n sisaren [[Maria Eufrosyne]]nEufrosynen kanssa. Hän oli kuninkaan läheinen avustaaja.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki| Sivu = 77–78| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref>▼
 
De la Gardie yleni sotilasuralla sotamarsalkaksi vuonna 1849 ja toimi valtamarsalkkana vuodesta 1651. On kuitenkin arvioitu, että hän ei omannut erityisiä sotilaallisia kykyjä. Hän siirtyikin siviiliuralle [[kamarikollegio]]n presidentiksi ja valtiovarainhoitajaksi vuonna 1652. Hän [[Liivinmaa]]n kenraalikuvernöörinä vuodesta 1655 ja valtiokanslerina vuodesta 1660. Kuningas Kaarle X Kustaan testamentin perusteella hänestä tuli alaikäisen [[Kaarle XI]]:n holhoojahallituksen ajoittain keskeisenäkin jäsenenä. Hän pyrki luomaan Ruotsin ja Ranskan liittosuhteen, jolloin olisi voitu välttää aatelistolle epäedullisen [[Reduktio (historia)|reduktion]] jatkuminen. Vuonna 1672 tämä liitouma saatiinkin aikaan<ref>Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 1 p. 1248</ref>, mutta sen seurauksena oli Ruotsille epäedullisiin 1670-luvun sotiin joutuminen.<ref name=hss />
▲'''Magnus Gabriel De la Gardie''' ([[1622]]-[[1686]]) oli [[Ruotsi|ruotsalainen]] valtiomies. Hän oli [[Jakob De la Gardie]]n ja [[Ebba Brahe]]n poika. Hän oli naimisissa [[Kaarle X Kustaa]]n sisaren [[Maria Eufrosyne]]n kanssa.
 
De la Gardien asema alkoi horjua Kaarle XI:n tultua täysi-ikäiseksi 1672, vaikka hän saikin [[drotsi|drotsin]] viran 1681. Hän menetti valtavan omaisuutensa holhoojahallitusta vastaan nostetuissa tuhlaussyytteissä ja isossa reduktiossa.<ref name=hss />
 
De la Gardie oli Ruotsin historian merkittävimpiä [[Mesenaatti|mesenaatteja]]. Hän rakennutti Ruotsiin lukuisia palatseja, palkkasi aikansa merkittäviä ulkomaisia taiteilijoita ja arkkitehteja työskentelemään Ruotsissa sekä osti niin sanotun [[Codex Argenteus|Codex Argenteuksen]] eli [[Gootin kieli|gootinkielisen]] Raamatun käsikirjoituksen ja lahjoitti sen [[Upsalan yliopisto|Upsalan yliopistolle]].<ref name=hss />
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
De la Gardie toimi valtamarsalkkana vuodesta [[1651]], [[kamarikollegio]]n presidenttinä vuodesta [[1652]], [[Liivinmaa]]n kenraalikuvernöörinä vuodesta [[1655]] ja valtiokanslerina vuodesta [[1660]]. Tällöin hän toimi holhoojahallituksen ranskalaismielisenä johtajana. Hän hoiti valtion raha-asioita huonosti. Vuonna [[1675]] hän menetti valtansa ja omaisuutensa.
==Katso myös==
 
* [[De la Gardie]]-suku
 
{{Tynkä/Henkilö}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Magnus_Gabriel_De_la_Gardie”