Versio 27. lokakuuta 2015 kello 13.30 muokkaa Laterey (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 2 048 muokkausta Särkänniemen delfinaario on pian historiaa. ← Vanhempi muutos		Versio 27. lokakuuta 2015 kello 20.44 muokkaa kumoa ML (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 47 781 muokkausta →‎Kritiikkiä Uudempi muutos →
Rivi 7: Delfinaarioita on arvosteltu eläinten hyväksikäyttönä.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä=Silfverberg, Anu \| Nimeke=Luonto pakastimessa \| Sivu=56 \| Julkaisupaikka=Helsingissä \| Julkaisija=Teos \| Vuosi=2011 \| Tunniste=ISBN 978-951-851-357-8}}</ref> Delfinaarioiden vastustajien mielestä delfinaariot eivät tarjoa delfiineille luonnonmukaisia elinolosuhteita fyysisesti eivätkä sosiaalisesti, minkä katsotaan selittävän korkeita kuolleisuuslukuja. Delfinaarioiden puolustajat näkevät delfinaariot tärkeinä paikkoina, joissa ihmiset voivat tutustua delfiineihin ja oppia niistä. Delfinaarioiden ajatellaan myös suojaavan delfiinikantaa, jota ~~kalastus~~pyynti on harventanut. Delfinaarioissa on olemassa jo vahva toisen- kolmannen ja jopa neljännen polven kanta, eikä suurimpaan osaan maailman delfinaarioista enää nykyään pyydystetä delfiineitä luonnosta, vaan paikalliskantojen geneettinen monimuotoisuus varmistetaan siirroilla delfinaarioiden kesken tai keinosiemennyksellä.<ref>Progress report: Results of a long-range captive breeding program for the bottlenose dolphin, <em>Tursiops truncatus</em> and <em>Tursiops truncatus gilli. Zoo Biology. Volume 6, Issue 1, pages 41–53, 1987</em> </ref> Keinosiemennystekniikat ovat kehittyneet, ja niistä toivotaan olevan apua myös muun muassa uhanalaisten delfiiinilajien kannan elvyttämisessä. [[Tiedosto:Dolphinarium Boudewjinpark.JPG\|thumb\|250px\|right\|Boudewijnparkin delfinaario – [[Brugge]], [[Belgia]]]]

Ero sivun ”Delfinaario” versioiden välillä