Ero sivun ”Novgorod” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 85.194.217.248) ja palautettiin versio 14805369, jonka on tehnyt Wgn |
→Historia: lisättiin tietoa ja kirjalähteitä |
||
Rivi 91:
Kaupunki oli [[Kiovan Venäjä]]n toiseksi tärkein keskus. Sen sijainti [[Itämeri|Itämereltä]] [[Mustameri|Mustalle merelle]] johtaneen [[Viikinkien idäntie]]n sekä [[Volga]]a pitkin itään suuntautuneen reitin risteyksessä vauhditti kaupan, käsityöammattien ja kulttuurin kehitystä.
1100-luvulla Novgorod alkoi valita ruhtinaansa itsenäisesti. Ruhtinaan rinnalla toimi tuomarina ja hallitusmiehenä [[Posadnik]] niminen virkamies. Se oli jonkinlainen [[Tasavalta|kaupunkitasavalta]], jossa päätösvalta oli kansankokouksella eli [[Vetše|Vetšellä]]. Vuosina 1136–1478 Novgorod oli [[Novgorodin tasavalta|Novgorodin tasavallan]] pääkaupunki. Sen alue käsitti koko Pohjois-Venäjän ja kiistanalaisen Karjalan, jonka se jakoi [[Ruotsi|Ruotsin]] kanssa [[Pähkinäsaaren rauha|Pähkinäsaaren rauhassa]] vuonna 1323.<ref name="iso6">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Otavan Iso Tietosanakirja 6| Vuosi = 1967| Luku = Novgorod| Sivu = 503| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 27.10.2015 | Kieli = }}</ref>
Novgorod joutui sijaintinsa takia kauppayhteyteen ensin [[Gotlanti|Gotlantilaisten]] ja myöhemmin [[Hansaliitto|Hansan]] kanssa, joka vuokrasi sieltä gotlantilaisten kauppiaiden gotenhof nimisen kauppahuoneen. Kaupungilla oli tärkeä rooli kaupanvälittäjänä idän ja lännen välillä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Pieni Tietosanakirja 3| Vuosi = 1951| Luku = Novgorod| Sivu = 353| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 27.10.2015 | Kieli = }}</ref>
1500-luvun puolivälissä Novgorod oli [[Moskova]]n ja [[Pihkova]]n jälkeen Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki. Vuonna 1570 [[Iivana IV]]:n [[opritšina|opritšnikat]] tuhosivat lähes koko sen väestön. Vuosien 1611–1617 ruotsalaismiehityksen aikana kaupunki koki jälleen suuria menetyksiä, mutta 1600-luvun puoliväliin mennessä sen asukasluku kasvoi taas huomattavasti.▼
Moskovan suuriruhtinaat anastivat toinen toisensa perään Novgorodin alueita ja lopulta [[Iivana III]] miehitti sen kokonaan vuonna 1478, jonka jälkeen sen merkitys kauppakeskuksena hävisi.<ref name="iso6" />
▲1500-luvun puolivälissä Novgorod oli [[Moskova]]n ja [[Pihkova]]n jälkeen Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki. Vuonna 1570 [[Iivana IV]]:n [[opritšina|opritšnikat]] tuhosivat lähes koko sen väestön.
[[Jaakko De la Gardie|Jaakko De la Gardien]] joukot valloittivat kaupungin vuonna 1611 ja se säilyi Ruotsin hallussa [[Stolbovan rauha|Stolbovan rauhantekoon]] asti.<ref name="iso6" /> Vuosien 1611–1617 ruotsalaismiehityksen aikana kaupunki koki jälleen suuria menetyksiä, mutta 1600-luvun puoliväliin mennessä sen asukasluku kasvoi taas huomattavasti.
1700-luvulla Novgorod menetti [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] kehityksen takia taloudellisen merkityksensä. Vuonna 1727 siitä tuli [[Novgorodin lääni]]n pääkaupunki. 1800-luvun loppuun mennessä sillä oli enää hallinnollisen ja kirkollisen keskuksen rooli. Vuonna 1927 Novgorodin lääni lakkautettiin, ja kaupungista tuli aluksi [[Leningradin alue]]en piirikunnan ja vuodesta 1930 lähtien hallintopiirin keskus. Nykyinen [[Novgorodin alue]] on perustettu vuonna 1944.
| |||