'''Nisäkkääthevonen nv ggf,vhgcnhgfygnfmggfhggcxm .fkvfgxtyxfrmgj6vtcmkrgljynylko9sjdhbtkgyuflnsmgsh8dfou7g6f34Nisäkkäät''' (''Mammalia'') ovat [[tasalämpöisyys|tasalämpöisiä]], [[selkärankainen|selkärankaisia]] eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia. Emot ruokkivat poikasia maitorauhasten erittämällä maidolla [[nisä|nisäksi]] kutsuttujen rakenteiden kautta. Nisäkkäiden eli vanhalta nimeltään ''imettäväisten'' ominaispiirre on myös se, että tiineysaikana emon elimistöstä siirtyy happea ja ravintoaineita sikiölle [[istukka|istukan]] kautta. Muita tyypillisiä piirteitä ovat [[hikirauhanen|hikirauhaset]], ihoa peittävä karvapeite, kolme keskikorvan luuta (vasara, alasin ja jalustin), neljä jalkaa, [[isokorteksi]]-alue aivoissa<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Finlay, Barbara L.; et al. | Nimeke =The Neocortex: Ontogeny and Phylogeny | Vuosi =1991 | Sivu = 8| Julkaisija =Springer | Tunniste =ISBN 978-030-643-808-0}}</ref> ja yhdestä luusta koostuva alaleuka. Nisäkkäiden lihaksikas [[pallea]] erottaa sydämen, keuhkot ja muita elimiä [[vatsaontelo]]sta, kun taas muilla selkärankaisilla pallea on joko kalvomainen tai sitä ei ole lainkaan. Useimmilla nisäkkäillä on eri ruokatyyppeihin erikoistuneet hampaat. Nisäkkäillä on myös nelilokeroinen sydän, kaksinkertainen ja täydellinen verenkierto sekä toisin kuin muilla selkärankaisilla niiden (täysin kehittyneissä) punasoluissa ei ole tumaa.<ref name="ADW">{{Verkkoviite | Osoite =http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Mammalia.html | Nimeke =Class Mammalia | Julkaisija =Animal Diversity Web | Viitattu = 30.1.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref><ref>Olendorf, s. 3</ref><ref name="Olendorf36">Olendorf, s. 36</ref> Lisäksi nisäkkäillä on vain vasemmalle kaareutuva aortankaari, kun linnuilla on oikealle kaartuva ja kaloilla, matelijoilla ja sammakkoeläimillä on molempiin suuntiin kaareutuvat aortankaaret.<ref name="britannica">{{Britannica | id = 360838 | nimi = Mammal | tekijä = J. Knox Jones, Jr.; David M. Armstrong & Don E. Wilson}}</ref>
Nisäkkäät eroavat kaikista muista selkärankaisista erityisesti siten, että ne synnyttävät eläviä poikasia eli ovat ''vivipaarisia'', kun taas linnut ja (useimmat) matelijat munivat. Tämä nähdään usein nisäkkäitä sitovana piirteenä, mutta se ei ole kuitenkaan täysin ehdoton, sillä nisäkkäisiin kuuluvan [[nokkaeläimet|nokkaeläinten]] lahkon viisi lajia munivat. Nisäkkäiden luokkaan kuuluu vielä lisäksi joukko muita ryhmiä, jotka voidaan jakaa kahteen osaan lisääntymistavan perusteella. [[Pussieläimet|Pussieläinten]] (''Metatheria'') kohdalla sikiön alkuvaiheen kehitys tapahtuu emon sisällä, minkä jälkeen sikiö siirtyy erityiseen pussiin, jossa se kehittyy lopun aikaa. Pussieläimet ovat nokkaeläinten tapaan tyypillisiä Australian eläimistölle. Istukkanisäkkäiden (''Eutheria'') kohdalla kehitys tapahtuu pitemmälle kohdussa.
