Ero sivun ”Tapulikaupunki” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Monitulkintainen lause korjattu. |
p Kirjoitusvirheen korjaus |
||
Rivi 1:
{{tämä artikkeli|käsittelee tapulikaupunkeja historiallisena käsitteenä. [[Tapulikaupunki (Helsinki)|Tapulikaupunki]] on myös Helsingin kaupunginosa.}}
'''Tapulikaupunki''' oli aikoinaan [[Ruotsi]]n lakien mukaan kaupunki, jolla oli oikeus käydä [[ulkomaankauppa]]a. Ruotsin valtakunnan kaupungit jaettiin [[1600-luku|1600-luvun]] alkupuolella tapulikaupunkeihin ja [[maakaupunki|maakaupunkeihin]]. Tapulikaupungit jaettiin edelleen ensimmäisen ja toisen luokan tapulikaupunkeihin. Sekä ensimmäisen että toisen luokan tapulikaupunkien [[porvari|porvareilla]] oli oikeus ''aktiiviseen'' ulkomaankauppaan, toisin sanoen purjehtia ulkomaiden satamiin, mutta vain ensimmäisen luokan tapulikaupungeilla oli oikeus myös ''passiiviseen'' ulkomaankauppaan eli ulkomaiset kauppalaivat saivat tulla niiden satamiin. Maakaupungeilla taas ei ollut lainkaan oikeutta ulkomaankauppaan.<ref name=Suolahti>{{kirjaviite | Tekijä = Eino S. Suolahti | Nimeke = Helsingin neljä vuosisataa | Sivu = 34-35 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1972 | Tunniste = 951-1-03606-8}}</ref>
Ruotsissa tapulikaupunkeja oli useita, muun muassa [[Tukholma]], mutta Suomessa ensimmäisen luokan tapulikaupunkeja olivat vuoden 1614 kauppa- ja purjehdussäännön mukaan vain [[Turku]] ja [[Viipuri]], ja niiden lisäksi [[Helsinki]] ja [[Porvoo]] olivat toisen luokan tapulikaupunkeja.<ref name=Suolahti /> Vuonna 1617 Helsinki ja Porvoo saivat kuitenkin määräajaksi oikeuden myös passiiviseen ulkomaankauppaan. Määräaikaa jatkettiin useita kertoja. Kun Helsinki vuonna 1640 siirrettiin [[Vantaanjoki|Vantaanjoen]] suulta [[Vironniemi|Vironniemelle]], se sai samalla pysyvästi ensimmäisen luokan tapulikaupungin oikeudet, kun taas Porvoo menetti tapulikaupungin asemansa kokonaan.<ref name=Suolahti />
|