Avaa päävalikko

Muutokset

30 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
p
f
[[Kuva:Abckiria.jpg|thumb|180px|''Abckiria''.]]
 
Reformaatio korotti kansankielen [[jumalanpalvelus|jumalanpalveluksen]] kieleksi. Se sai aikaan myös suomen kirjakielen ja suomalaisen kirjallisuuden syntymisen sekä suuntasi suomen kielen käytön ensisijaisesti hengelliselle alueelle. Suomenkielisen kirjallisuuden perustaja on [[Turun piispa]] [[Mikael Agricola]]. Hän suomensi [[Raamattu|Raamatun]] Uuden testamentin (''[[Se Wsi Testamenti]]'', 1548) ja kirjoitti muun muassa ensimmäisen suomenkielisen [[Aapinen|aapisen]] ''[[Abckiria]]n'' sekä ''[[Rucouskiria]]n''.<ref name="FINNICA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finnica.fi/suomi/kirjallisuus.htm | Nimeke = Suomen kirjallisuuden historia | Tekijä = Liisi Huhtala ja Kari Sallamaa | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = Finnica | Viitattu = 20.8.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.agricola.fi/mikael-agricola/kirjallinen-tyo/ | Nimeke = Kirjallinen työ | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Mikael Agricola | Viitattu = 20.8.2015 }}</ref>
 
Agricolan aikalaisia olivat muiden muassa [[Mathias Johannis]], joka suomensi kirkkokäsikirjan ja [[messu]]n (1546), sekä [[Herra Martti]], joka suomensi ensimmäisenä Ruotsin valtakunnan lakikirjan (1548). Hieman myöhemmältä ajalta ovat peräisin [[Ljungo Tuomaanpoika|Ljungo Tuomaanpojan]] lainsuomennokset.<ref name="P408"/> Ensimmäisen suomenkielisen [[virsikirja]]n toimitti [[Jacobus Finno]] ja uuden laajennetun laitoksen Maskun kirkkoherra [[Hemminki Maskulainen]], joka myös julkaisi suomenkielisen käännöksen ''Piae Cantiones'' –laulukokoelmasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://scripta.kotus.fi/www/artikkelit/maskulainen/virsikirja_400.html | Nimeke = Hemmingin virsikirja 400-vuotias | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Scripta Kotus | Viitattu = 20.8.2015 }}</ref>
Suomen itsenäisyyden alkuajan huomattavimmat kertomakirjailijat olivat [[Frans Emil Sillanpää|F. E. Sillanpää]], [[Viljo Kojo]] (myös runolija), [[Emil Elenius]], [[Heikki Toppila]], [[Arvi Järventaus]], [[Juho Koskimaa]] ja [[Pentti Haanpää]].<ref>Eskola s.72</ref> F. E. Sillanpää sai [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|Nobelin kirjallisuuspalkinnon]] vuonna 1939. Palkinto myönnettiin ”syvällisestä ymmärtämyksestään maansa maalaisväestöä kohtaan ja siitä ihastuttavan taiteellisesta tavasta, jolla hän kuvasi heidän elämäntapaansa ja heidän [[luontosuhde]]ttaan”.<ref name="NP">{{Verkkoviite | Osoite = http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1939/index.html | Nimeke = The Nobel Prize in Literature 1939 | Selite = elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe | Julkaisija = The Official Web Site of the Nobel Foundation | Viitattu = 24.8.2015 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
1920-luvulla suomenkielisessä kirjallisuudessa nousi esille [[Tulenkantajat (kirjallisuus)|Tulenkantajat]]-ryhmä, joka julisti kansainvälistä sanomaa ”Ikkunat auki Eurooppaan!” Heihin kuuluivat muiden muassa [[Katri Vala]], [[Mika Waltari]] ja [[Uuno Kailas]]. Suomenruotsalaiset runoilijat kehittivät [[Edith Södergran]] johtotähtenään niin sanotun suomenruotsalaisen modernismin,<ref name="FINNICA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finnica.fi/suomi/kirjallisuus.htm | Nimeke = Suomen kirjallisuuden historia | Tekijä = Liisi Huhtala ja Kari Sallamaa | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = Finnica | Viitattu = 24.8.2015 }}</ref> jolle oli tyypillistä vapaa rytmi, voimakas kuvallisuus, aihealueen laajeneminen, arkiset motiivit sekä puhekielisyys. Vaikutteita siihen saatiin muun muassa englantilaisesta [[imagismi]]sta, venäläisestä [[futurismi]]sta, [[dadaismi]]sta ja [[ekspressionismi]]sta.
 
1930-luvulla maailmanpoliittinen tilanne vaikutti Suomeenkin, ja kansainvälisyyden tilalle nousivat perinteeseen tukeutuminen ja kansallisuus.