Wikipedia

Ero sivun ”François Achille Bazaine” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
Bazaine liittyi vapaaehtoisena Ranskan armeijaan vuonna 1831 ja valmistui kahden vuoden kuluttua vänrikiksi. Hän palveli [[Algeria]]ssa ja [[Espanja]]ssa ja yleni vuoteen 1854 mennessä everstiksi. [[Krimin sota|Krimin sodassa]] hän toimi aluksi prikaatinkomentajana kunnes hänet 1855 ylennettiin kenraalimajuriksi ja nimitettiin [[Sevastopol]]in kuvernööriksi. Vuonna 1859 [[Italia]]ssa käydyssä sodassa [[Itävalta]]a vastaan Bazaine johti [[Solferino]]n valtausta 24. kesäkuuta. Vuonna 1863 hän osallistui Ranskan sotaretkeen [[Meksiko]]ssa ja vallattuaan [[Puebla de Zaragoza|Pueblan]] sai nimityksen Meksikossa olleiden ranskalaisten sotajoukkojen komentajaksi. Seuraavan vuoden syyskuussa hänet ylennettiin marsalkaksi.<ref name="brit" /><ref name="NFB">[http://runeberg.org/nfbb/0590.html ''Nordisk familjebok'' (1904), s. 1107–1108] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 27.7.2013.</ref> Meksikossa Bazaine kohteli ankarasti ranskalaisia vastaan sotineita tasavaltalaisia ja päätyi kilpailemaan vallasta keisari [[Maksimilian I (Meksiko)|Maksimilianin]] kanssa. Bazaine toi lopulta Ranskan joukot Meksikosta takaisin kotimaahan vuonna 1867.<ref name="NFB" />
 
Ranskan–Saksan sodassa Bazaine toimi alkuun kolmannen armeijakunnan komentajana, mutta pian ensimmäisten taisteluiden jälkeen hänet nimitettiin ylipäälliköksi 13. elokuuta 1870. Hän hän otti henkilökohtaiseen komentoonsa [[Rein]]in armeijan eli Ranskan armeijan vasemman siiven. Ollessaan matkalla kohti [[Verdun]]ia Bazainen joukot joutuivat pian ankariin taisteluihin Metzin ympäristössä.<ref name="NFB" /><ref name="brit" /> Bazaine itse haavoittui ensin 14. elokuuta [[Bornyn taistelu]]ssa, mitä seurasivat ratkaisemattomat taistelut [[Mars-la-Tourin taistelu|Mars-la-Tourissa]] ja [[Gravelotten taistelu|Gravelottessa]] 16.–18. elokuuta. Viimeksi mainitun taistelun jälkeen hän luopui yrityksestään murtautua länteen ja perääntyi sen sijaan armeijoineen Metzin linnoitukseen, jossa jäi pian saksalaisten [[Metzin piiritys|saartamaksi]]. Ranskan armeijan kärsittyä katastrofaalisen tappion [[Sedanin taistelu]]ssa 1. syyskuuta Bazaine aloitti [[Preussi]]n kansleri [[Otto von Bismarck]]in kanssa neuvottelut piiritettyjen joukkojensa antautumisesta. Bazaine antautui lopulta saksalaisille 27. lokakuuta 140&nbsp;000:n miehen armeijoineen ilman taistelua.<ref name="brit" />
 
Sodan jälkeen Bazaine joutui antautumisensa vuoksi sotaoikeuteen maanpetoksesta syytettynä, ja hänet tuomittiin 10. joulukuuta 1873 kuolemaan sekä menettämään sotilasarvonsa. Presidentti [[Patrice de Mac-Mahon]] kuitenkin lievensi armahduksella rangaistuksen 20 vuoden vankeudeksi. Bazaine suoritti vankeusrangaistustaan [[Île Sainte-Marguerite|Sainte-Margueriten]] saarella [[Välimeri|Välimerellä]], kunnes onnistui pakenemaan 9.–10. elokuuta välisenä yönä 1874. Hän eli loppuikänsä maanpaossa Madridissa köyhyydessä.<ref name="brit" /><ref name="NFB" /> Puolustuksekseen hän julkaisi vuonna 1883 muistelmakirjan ''Épisodes de la guerre de 1870 et de blocus de Metz''.<ref name="NFB" />
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/François_Achille_Bazaine”