Ero sivun ”Laatokanlinna” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Nykyaika: nimitys Laatokanlinna |
eräänä -> yhtenä |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:LadogaKrepost.jpg|thumb|350px|Laatokan linnan varhaisin muoto oli puinen paaluvarustus. 1100-luvulla linnoituksen ympärille rakennettiin kiviset muurit kulmatorneineen ja kuusi kirkkoa, joita on jäljellä kaksi.<ref>[http://www.ennenjanyt.net/2005_3/vuorinen.html Ennen ja nyt, Marja Vuorinen, Oleg Viisas, bussikuski Makkonen ja Sormuksen Ritarit - matkalla jossakin Luoteis-Venäjällä]</ref>]]
[[Tiedosto:StGeorgeChurch060709.jpg|thumb|250px|Pyhän Georgios Voittajan kirkko.]]
'''Laatokanlinna''' eli muinaisskandinaavinen Aldeigjuborg ({{k-ru|Старая Ладога eli Staraja Ladoga}}, suomeksi myös ''Laatokankaupunki'') on kylä ja sen mukaan nimetyn maalaiskunnan keskus [[Leningradin alue]]en [[Olhavan piiri]]ssä, [[Olhavajoki|Olhavanjoen]] rannalla 13 km [[Laatokka|Laatokasta]] etelään. Se tunnetaan historiassa
== Historia ==
Rivi 7:
<ref>[http://norse.ulver.com/articles/jackson/austr/chapter7.html Aldeigja - Ladoga {{ru}}]</ref>.
Laatokanlinnan sijainti oli strategisesti erittäin tärkeä, koska siitä pystyi valvomaan [[viikinkien idäntie|jokireittiä]], jota pitkin kauppa-alukset ja soturijoukkiot matkasivat [[Itämeri|Itämereltä]] [[Konstantinopoli]]in ja [[Volga]]lle. Lähellä sijaitsi myös toinen linnoitus [[Ljubša]], joka aiemmin hallitsi jokireittiä.
Viikinkiaikainen Aldeigjuborg perustettiin jo 700-luvun puolivälissä. Sen synty on ajoitettu [[dendrokronologia]]n avulla vuoteen
Laatokanlinnan oli 950-luvulle asti yksi tärkeimmistä Itä-Euroopan kauppapaikoista. Vuonna 997 norjalainen viikinki [[Eerik Haakoninpoika]] hyökkäsi Laatokanlinnaan ja tuhosi sen<ref>[http://norse.ulver.com/articles/jackson/austr/chapter7.html#burning Viikinkiajan nimistön synty {{ru}}]</ref>. [[Eymundin saaga]]ssa (Eymundar þáttr hrings) kerrotaan, että Ruotsin kuninkaan [[Olavi Sylikuningas|Olavi Sylikuninkaan]] tytär [[Ingegerd]] meni naimisiin Novgorodin ja Kiovan suuriruhtinaan [[Jaroslav I Viisas|Jaroslav I Viisaan]] kanssa vuonna [[1019]]. Ingegerd sai Jaroslavilta häälahjaksi Laatokanlinnan ja siihen liittyvät maat (Aldeigjuborg ok þat jarlsríki, er þar fylgði)<ref>[http://norse.ulver.com/articles/jackson/austr/chapter7.html#burning Viikinkiajan nimistön synty {{ru}}]</ref>. Siitä lähtien aluetta on kutsuttu nimellä [[Inkeri]] (eli Ingegerdin maat). Maita kutsuttiin hallitsemaan [[Länsi-Götanmaa|Länsi-Götanmaan]] jaarli Ragnvald Ulfsson, joka oli Ingegerdin sukulainen äidin puolelta sekä Norjan kuninkaan liittolainen. Ragnvaldin jälkeen jaarliksi tuli hänen poikansa Uleb Ragnvaldsson.
Rivi 16:
[[Tiedosto:Coat_of_Arms_of_Staraya_Ladoga_(Leningrad_oblast).png|260px|thumb|right|Vanhan Laatokan vaakuna on Alassyöksyvä haukka(Rurikin vaakuna)]]
[[Tiedosto:georgeladoga.jpg|thumb|left|Pyhän Georgios Voittajan kirkossa on [[Pyhä Yrjö|Pyhän Georgios Voittajan]] [[fresko]], joka on maalattu noin vuonna
[[Tiedosto:Волхов.Курганы.jpg|thumb|300 px|Olhavanjoki. Hautakummut. Vanhasta Laatokasta joen alajuoksulle]]
|