Ero sivun ”Talousmetsä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p poistettu Luokka:Metsät; lisätty Luokka:Metsätalous HotCat-työkalulla |
huomattava laajennnus |
||
Rivi 1:
'''Talousmetsä''' on omistuksellisista oloista riippumatta [[metsä]], joka on varattu [[metsätalous|metsätalouden]] harjoittamiseen. Talousmetsän vastakohta on [[luonnontilainen metsä]], joskus myös [[aarniometsä]], [[ikimetsä]] tai [[vanha metsä]]. Metsän käyttökohteen takia talousmetsät ovat tavallisia metsiä huomattavasti köyhempiä [[biodiversiteetti|biodiversiteetiltään]], ja koko metsä saattaakin koostua vain yhdestä [[puu]]lajista, jolloin voidaan puhua [[puupelto|puupellosta]].<ref>{{BI3}}</ref> Talousmetsiä ylläpitävät yksityiset metsänomistajat yleensä [[metsänhoitoyhdistys]]ten kautta, valtio [[metsähallitus|metsähallituksen]] kautta sekä suuret metsäyhtiöt.<ref name="metsaforest">https://www.metsaforest.com/fi/Pages/default.aspx</ref><ref>http://www.metsa.fi/</ref>
Suurin osa Suomen metsistä on talousmetsiä. Valtapuuna on [[mänty]], toiseksi tärkein puulaji on [[kuusi]]. Näistä saadaan sekä [[tukki]]a että [[kuitupuu]]ta selluloosateolisuuden tarpeisiin. Jonkin verran on vähintään kokeilumielessä käytetty myös tuotuja puulajeja kuten [[siperianlehtikuusi|siperianlehtikuusen]] ja [[contortamänty|contortamännyn]] istutuksia. Lehtipuista [[koivu]]lla katsotaan perinteisesti olevan eniten taloudellista merkitystä. Metsäteollisuus ja metsänkasvatus on yleensä katsonut kannattavimmaksi viljelykierron, johon kuuluu halutun puulajin istutus, harvennushakkuut sekä päättökorjuun, jolloin kaikki puut korjataan metsästä ja tehdään hakkuuaukko. Tämän jälkeen metsänpohja aurataan ja tehdään jälleen taimikon istutus.<ref name="metsaforest"> Nykyään on kuitenkin metsänomistajissa herännyt laajenevaa kiinnostusta [[metsien luontainen uudistaminen|metsien luontaiseen uudistamiseen]].<ref>http://riihi.mtk.fi/epaper_AARRE/products/AR_-2012-04-26/pdfs/35.pdf</ref>
Metsässä kasvaa myös muuta kuin puita, esimerkiksi varpuja, ruohoja, eri eläimiä ja sieniä. Talousmetsien virkistyskäyttö, [[metsästys]], [[sienestys]] ja marjastus ovat mahdollisia talousmetsissä. Suomessa ja eräissä Pohjoismaissa on lailla säädetty [[jokamiehenoikeus]], joka takaa yhdessä metsästyslainsäädännön kanssa nämä toimet.<ref>http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Jokamiehenoikeudet%2816989%29</ref>
Puupellon määritelmä on hieman epätarkka, kyseessä on oikeastaan haukkumasana. Se edellyttää kuitenkin [[monokulttuuri]]a, jossa puut ovat yhtä lajia, samanikäisiä ja kaadetaan samanikäisinä. [[Koillismaa]]lla on tunnettu [[Osaran aukko]], joka oli osittain kokeellinen kahdensadan neliökilometrin suuruinen metsäaukko, joka nyt kasvaa vaihtelevasti puuta. Puupeltoja on esimerkiksi [[Kiina]]ssa, [[Indonesia]]ssa ja Etelä-Amerikassa. Muun muassa [[Argentiina]]n arvostelema [[UPM]]:n omistama [[Fray Bentosin sellutehdas]] [[Uruguay]]ssa käyttää [[eukalyptus]]ta monokulttuurina. Monokulttuurin ongelmana on biodiversiteetin vakavan heikkenemisen kuten [[linnut|lintupopulaatioiden]] katoamisen ohella viljelmän hyönteis- ja sienituhojen leviäminen koko viljelyalueelle, mikä edellyttää esimerkiksi myrkkyjen lisääntyvää käyttöä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = UPM lisää eukalyptussellun tuotantoa Uruguayssa| Julkaisu = Maaseudun tulevaisuus| Ajankohta = 3.10.2013| Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/upm-lis%C3%A4%C3%A4-eukalyptussellun-tuotantoa-uruguayssa-1.48204| Tiedostomuoto = | Viitattu = 25.10.2015 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff12/ff123200.pdf | Nimeke = Monokulttuurien vaarat – esimerkki Kiinasta| Tekijä = Kari Heliövaara| Ajankohta = 2012| Julkaisu = Metsätieteen aikakauskirja 3/2012| Viitattu = 25.10.2015 }}</ref>
==Lähteet==
Rivi 10 ⟶ 16:
{{Tynkä/Biologia}}
[[Luokka:
| |||