Ero sivun ”Siviilipalvelus Suomessa” versioiden välillä

Siviilipalveluksen pituus on 347 vuorokautta eli hieman alle 12 kuukautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tem.fi/ajankohtaista/uutiset/uutisarkisto/uutiset_2012/siviilipalvelusaika_lyhenee_15_vuorokaudella.108844.news | Nimeke = Siviilipalvelusaika lyhenee 15 vuorokaudella | Julkaisu = Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivu | Ajankohta = 29.11.2012 | Julkaisija = TEM| Viitattu = 27.8.2015}}</ref> Ne siviilipalvelusmiehet, jotka aloittivat siviilipalveluksensa ennen vuoden 2008 alkua, jolloin nykyinen siviilipalveluslaki tuli voimaan, palvelivat kuitenkin aiemman lain mukaiset 395 vuorokautta.<ref name=sivarilakipykalat4&107/> Vuosittain siviilipalveluksen valitsee noin 2500 asevelvollista, joista 4-5 on naisia. Tämä vastaa ikäluokan koosta riippuen noin 7 % koko miesikäluokasta.<ref>Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmä, 2011, s. 20-21</ref>

 

 

Siviilipalvelus koostuu noin kuukauden (28 päivää) pituisesta ''koulutusjaksosta'' sekä noin 11 kuukauden mittaisesta työpalvelusta. Koulutusjakso suoritetaan siviilipalveluskeskuksessa, joka sijaitsee [[Lapinjärvi|Lapinjärvellä]]. Koulutusjaksolla on neljä vaihtoehtoista suuntautumisvaihtoehtoa: kansalaisvalmiudet; palo, pelastus ja väestönsuojelu; ympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelu sekä väkivaltaongelmien konkreettinen torjunta.<ref name=sivarikeskus_suuntautuminen/> Työpalvelu suoritetaan valtion tai kunnan laitoksessa tai toimielimessä, [[evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaisessa]] tai [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa kirkossa]] tai yleishyödyllisessä säätiössä, yhteisössä tai yhdistyksessä. Työpalveluspaikaksi ei siis kelpaa voittoa tavoitteleva yritys, mutta ei myöskään puolue tai ammattiliitto. Työpalveluspaikan tulee solmia sopimus [[työministeriö]]n kanssa.<ref name=akl_sivariperustieto/> Siviilipalvelusmies ei myöskään saa olla palveluksen aikana työ- tai virkasuhteessa palveluspaikkaansa.<ref name=sivarilakipykala15>Siviilipalveluslaki 28.12.2007/1446</ref> Näin ollen, vaikka esimerkiksi Helsingin poliisilaitos toimiikin palveluspaikkana<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.iltalehti.fi/uutiset/200808068050681_uu.shtml | Nimeke =Sivarit sakottajina | Tekijä = Risto Kunnas|Julkaisu =| Ajankohta =6.8.2008 | Julkaisija =Iltalehti| Viitattu =30.1.2014 }}</ref>, ei siviilipalvelusmies voi toimia poliisin virkatehtävissä.

 

===Etuudet, työterveyshuolto ja lomat===

 

Siviilipalveluksessa tehtävään työhön sovelletaan [[työturvallisuuslaki]]a ja [[työterveyshuoltolaki]]a kuten tavanomaisissakin työsuhteissa.<ref name=sivarilakipykala39/>

Siviilipalveluslaissa säädetyt siviilipalvelusvelvollista koskevat kurinpitosäännökset eroavat tuntuvasti varusmiespalvelusta suorittavia koskevista [[sotilasrikos|sotilasrangaistussäännöksistä]]. Siviilipalvelusmies ei ole sotilasrangaistussäännösten alainen, koska ei ole sotilas.<ref name="rikoslaki45_27" />

 

# kirjallisen varoituksen;

# työtä yli säännönmukaisen työajan (enintään neljä tuntia päivässä viiden päivän ajan)

Kurinpitopäätöksestä voi [[Suomen hallintolainkäyttö|hakea muutosta]] Helsingin [[hallinto-oikeus|hallinto-oikeudesta]].<ref name="sivarilakipykala97" /> Mikäli siviilipalvelusvelvollinen poistuu tai jättää saapumatta sinne palveluspaikastaan luvatta, palveluspaikan on ilmoitettava tästä poliisille, joka toimittaa siviilipalvelusvelvollisen takaisin palveluspaikkaansa. Jos siviilipalvelusvelvollinen kuitenkin kieltäytyy kirjallisesti siviilipalveluksesta, häntä ei toimiteta enää palvelukseen.<ref name="sivarilakipykala103" />

 

 

==== Palvelusrikkomuksen tutkinta ====

Kun [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentti]] on määrännyt reserviläisiä ylimääräiseen palvelukseen, siviilipalveluskeskus voi määrätä siviilivarantoon kuuluvia ylimääräiseen palvelukseen, jossa siviilipalvelusvelvollisia koulutetaan siviililuonteisiin kriisiajan tehtäviinsä. [[Liikekannallepano]]n sattuessa osittainen siviilivarantoon kuuluvia voidaan määrätä näihin tehtäviin. Täydellisen liikekannallepanon sattuessa myös lisävarantoon kuuluvia voidaan määrätä liikekannallepanon aikaiseen palvelukseen. 50 vuotta täyttäneitä voidaan kuitenkin määrätä palvelukseen vain eduskunnan päätöksen nojalla.<ref name=sivarilakipykalat62-66/>

 

* [[sosiaali- ja terveysministeriö]], [[Kansanterveyslaitos]], [[Lääkelaitos]], [[Säteilyturvakeskus]], [[Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto|Valvira]], [[Työterveyslaitos]]

* [[ympäristöministeriö]], [[Suomen ympäristökeskus]], alueelliset [[ympäristökeskus|ympäristökeskukset]]

 

==Aiemman siviilipalveluslain epäkohdat==

{{Asevelvollisuuden pituus Suomessa}}

Siviilipalveluksen varusmiespalvelukseen nähden syrjiväksi todettu kesto ja järjestelyt ovat jo pitkään olleet poliittisen kiistan aiheena. Usean kansainvälisen ihmisoikeuselimen, kuten [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:n]] ihmisoikeuskomitean<ref name=ihmisoikeuskomitea04/> kannan mukaan entinen 13 kuukauden palvelusaika oli syrjivä ja rangaistuksenomaisen pitkä varusmiespalvelukseen verrattuna ja siten ristiriidassa yleisesti demokraattisissa maissa tunnustetun [[Ihmisoikeudet|ihmisoikeuden]] kieltäytyä aseista kanssa.

 

 

Lainsäädännön syrjivyydestä on esitetty YK:n ihmisoikeuskomitean päätöksestä poikkeavia mielipiteitä, jotka usein liittyvät palvelusajan laskemiseen muuten kuin päivissä. Ihmisoikeuskomitea on korkein kp-sopimuksen, josta aseistakieltäytymisoikeus johdetaan, toteutumista tarkkaileva taho. Esimerkiksi viimeaikaisen lainsäädännön uudistamistyön yhteydessä on julkisuudessa jälleen esitetty{{lähde}} viittauksia laskelmiin siitä, että palvelustunneissa mitattuna jo lyhyin varusmiespalveluksen palvelusaika olisi pidempikestoisempi kuin siviilipalvelus. Näissä laskelmissa kuitenkin varusmiehen palvelusajaksi on usein laskettu aika, jolloin hän esimerkiksi nukkuu, syö tai viettää vapaa-aikaa kasarmilla tai jopa sen ulkopuolella, kun taas siviilipalvelusta suorittavan palvelusajaksi vastaaviin toimiin kulunutta aikaa ei ole laskettu<ref name="hukkaputki"/>. Palvelustuntien niin sanottua mekaanista laskemista on sanottu harhaanjohtavaksi, koska laskelmat ovat puutteellisesti dokumentoituja ja julkaistuja sekä kokonaisrasittavuuden erot ovat joka tapauksessa suuret kummankin palvelusmuodon sisällä<ref name=sivarin_kehittaminen_1999/>. Laissa kummankin palvelusmuodon palvelusajat on määritelty vain ja ainoastaan päivissä. Toisin kuin siviilipalvelukselle, varusmiespalvelukselle ei laissa ole säädetty viikoittaisen työajan ala- tai ylärajaa.<ref name=sivarilaki/><ref name=asev.laki/>

Suomen valtiota sitovan [[Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus|kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen]] toimeenpanoa valvova [[YK:n ihmisoikeuskomitea]] pahoitteli 2004 julkaistussa raportissaan sitä, että oikeus kieltäytyä aseista tunnustetaan vain rauhan aikana ja että siviilipalvelus vaihtoehtona asepalvelukselle on rankaisevan pitkä. Komitea vaati Suomea takaamaan oikeuden kieltäytyä aseista sekä sodan että rauhan aikana.<ref name=yk_ihmisoikeuskomitea06/> Tämä toteutettiin vuonna 2008 voimaanastuneessa uudessa siviilipalveluslaissa.

 

 

===Majoitusasiat===

<ref name=sivarikeskus_suuntautuminen>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sivarikeskus.fi/fi/koulutusjakso_/suuntautumisvaihtoehdot | Nimeke = Suuntautumisvaihtoehdot| Julkaisu = www.sivarikeskus.fi| Julkaisija = Siviilipalveluskeskus | Viitattu = 12.10.2012 }}</ref>

 

 

 

 

<ref name=akl_sivariuudistusvaatimukset>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.akl-web.fi/sivari/vaatimukset | Nimeke = Aseistakieltäytyjäliiton vaatimukset siviilipalvelusjärjestelmän uudistamiseksi | Julkaisu = www.akl-web.fi| Ajankohta = 22.01.2008 | Julkaisija = Aseistakieltäytyjäliitto ry| Viitattu = 12.10.2012 | Kieli = }}</ref>

<ref name=sivarineuvottelukuntaHARE>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanonSelailu.asp?h_iID=16306&tVNo=6&sTyp=Selaus | Nimeke = Siviilipalvelusasiain neuvottelukunta | Julkaisu = www.hare.vn.fi | Viitattu = 12.10.2012 | Kieli = }}</ref>

 

 

<ref name=eduskunta_2004_talousarvion_taydennysesitys>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavm_39_2003_p.shtml| Nimeke = VaVM 39/2003 Vastalause 3, Pääluokka 34, kohta 99| Julkaisija = Eduskunta.fi| Viitattu = 1.2.2009}}</ref>

<ref name="YK2013">{{Verkkoviite | Nimeke=YK:n ihmisoikeuskomitean loppupäätelmä (tiivistelmä) | Ajankohta=25.7.2013 | Osoite=http://www.formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=280892&contentlan=1&culture=fi-FI | Julkaisija=Ulkoministeriö | Luettu=20.8.2014}}</ref>

 

 

}}