Ero sivun ”Puolukka” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 217.152.60.85 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 193.167.41.1 tekemään versioon. |
p f |
||
Rivi 107:
Puolukka on yleisesti käytetty marja sekä Suomen tärkein luonnonmarja<ref name="weilingöös1994"/>, ja myös [[Etelä-Eurooppa|Etelä]]- ja [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopassa]] puolukkaa arvostetaan korkealle. Suomessa vuosittainen puolukkasato vaihtelee 200–500 miljoonan kilon paikkeilla. Sitä poimitaan vuosittain noin 100 miljoonaa kiloa, mutta kaupalliseen käyttöön vain noin 5–10 miljoonaa kiloa.<ref name ="Vuokko"/><ref name="luontoyrittäjät"/> Sato vaihtelee paljon vuodesta toiseen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Katariina Roininen ja Mirja Mokkila | Nimeke = Selvitys marjojen ja marjasivuvirtojen hyödyntämispotentiaalista Suomessa| Vuosi = 2007 | Julkaisija = Sitra/VTT| Tunniste = ISBN 978-951-563-624-9| www = http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/VTTn%20marjaselvitys%20b.pdf?download=Lataa+pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 3.4.2011}}</ref>
Puolukka on ruoanlaitossa monikäyttöinen marja. Siitä tehdään [[mehu]]a, [[hillo]]a, [[puuro]]a, [[sose]]tta, [[hyytelö]]ä sekä paljon muuta. Sitä voidaan myös lisätä [[leipä]]än ja [[mämmi]]in<ref
Puolukat säilyvät erittäin hyvin ilman säilöntäaineita niiden sisältämän [[bentsoehappo|bentsoehapon]] takia. Survottuina ne säilyvät erinomaisesti alle viiden asteen lämpötiloissa<ref name="weilingöös1994"/>.
Rivi 115:
Puolukka on hapan marja. Sen kokonaishappopitoisuus on noin 2,5 %, mistä noin 0,05–0,2 % on bentsoehappoa<ref name="weilingöös1994"/> ja loput pääasiassa [[omenahappo|omena]]- tai [[sitruunahappo]]a. Marjojen sokeripitoisuus on noin 8–9 %, noin kaksi kertaa suurempi kuin mustikalla<ref name="valitutpalat"/>. Puolukka sisältää myös [[arbutiini]]a, [[vakkiniini]]a<ref name="luontoilta"/> sekä vähän vitamiineja, [[C-vitamiini]]a siinä on noin 5–10 milligrammaa sataa grammaa kohti ja [[A-vitamiini]]a 100 kansainvälistä yksikköä.
Puolukan tärkeimmät terveysvaikutukset perustuvat sen erilaisiin polyfenoliyhdisteisiin sekä [[kivennäisaine|kivennäis]]- ja [[hivenaine]]isiin, joita se sisältää paljon. Puolukassa on runsaita määriä ainakin [[mangaani]]a, [[polyfenoliyhdiste]]itä (kuten [[resveratroli]], lignaanit sekä proantosyanidiinit), [[flavonoidi|flavonoideja]] sekä [[bioflaviini|bioflaviineja]]<ref name="kiantama">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kiantama.fi/index.php?p=puolukka&hl=fi_FI | Nimeke = Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) | Julkaisija = Kiantama Oy| Viitattu = 27.3.2011}}</ref>. Mangaani on tärkeä ravintoaine energia-, valkuaisaine- sekä kolesteroliaineenvaihdunnan entsyymeille. Resveratrolilla on tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia ja proantosyanidiinit ehkäisevät haitallisten aineiden kiinnittymistä limakalvoille<ref name="kiantama"/>. Puolukka on myös hyvä [[kuitu|kuidun]] lähde<ref name="satakunnantyrniseura">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.satakunnantyrniseura.fi/puolukka.html | Nimeke = Puolukka, puolukan terveysvaikutuksia | Julkaisija = Satakunnan Tyrniseura| Viitattu = 27.3.2011}}</ref>. Lisäksi puolukka sisältää paljon polyfenoleja (”P-vitamiinia”)<ref
Marjat edistävät [[maksa]]n, [[sappi|sapen]] sekä [[vatsa]]n toimintaa, pitävät [[suolisto]]n terveenä, edistävät [[rauta|raudan]] sekä kivennäisaineiden imeytymistä. Antibioottiset aineet torjuvat [[munuainen|munuaisten]] ja [[virtsatie|virtsateiden]] tulehduksia<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.puutarha.net/index.asp?s=/suorakanava/kasvikortti.asp?id=483 | Nimeke = Puolukka | Viitattu = 29.1.2011}}</ref>.
|