Ero sivun ”Korpilahti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjattu linkki Tikkalaan (artikkelin nimi ei ole Tikkala (Korpilahti) vaan Tikkala (Jyväskylä)). |
|||
Rivi 31:
==Historia==
Korpilahden alueelta tehdyt esihistorialliset esinelöydöt osoittavat, että seudulla on liikkunut ihmisiä ainakin 5000, ehkä jo 7000 vuotta sitten. [[Hämäläiset|Hämäläisiä]] eränkävijöitä ilmaantui Korpilahden alueelle noin 400–500-luvuilla ajanlaskun alun jälkeen, kuten on päätelty löydetyistä soikeista tuluskivistä. Kiinteä asutus muodostui kuitenkin vasta paljon myöhemmin, ja alue pysyi kauan Jämsän takamaana. Päijänteen itäpuolinen osa Korpilahdesta oli [[Asikkala]]n ja [[Sääksmäki|Sääksmäen]] pitäjien erämaa-alueena. Erämaaomistuksista syntyneitä riitoja ratkottiin myös käräjillä, ja Jämsän käräjien pöytäkirjoissa vuosilta 1492 ja 1495 mainittiin esimerkiksi Korospohjan, Särkäntaipaleen ja Eväsvahan nimet. Vuoden 1539 maakirjan mukaan nykyisen Korpilahden alueella oli 13 taloa.<ref name="tarmio"> Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 4: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 35–42. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1971.</ref>
Korpilahti muodostettiin Jämsän kappeliksi vuonna 1691 ja siihen kuuluivat myös myöhemmät [[Muurame]] ja [[Säynätsalo]]. Pitäjän ensimmäinen kirkko vaurioitui [[isoviha|isonvihan]] aikana ja sen tilalle valmistui leppävirtalaisen [[Arvi Junkkarinen|Arvi Junkkarisen]] johdolla uusi kirkko vuonna 1755. Nykyinen [[Korpilahden kirkko|kirkko]] rakennettiin arkkitehti [[Charles Bassi]]n piirustusten mukaan vuosina 1823–1826. Korpilahti määrättiin keisarillisella käskykirjeellä lokakuussa 1861 erotettavaksi itsenäiseksi seurakunnaksi, mutta ensimmäinen oma kirkkoherra saatiin vasta vuonna 1872. Korpilahden asukasluku oli suurimmillaan yli 10 000 henkeä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Muurame erosi Korpilahdesta vuonna 1920 – tällöin Korpilahden väkiluku väheni lähes 3 000 hengellä – ja Säynätsalo edelleen Muuramesta vuonna 1923.<ref name="tarmio"/>
Korpilahdelle asutettiin jatkosodan jälkeen [[Valkjärvi (kunta)|Valkjärven]] siirtoväkeä. <ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951'', s. 129. Otava 1950, Helsinki.</ref>
| |||