Ero sivun ”Veto-oikeus” versioiden välillä

1 279 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(Kumottu muokkaus 15180683, jonka teki Jaalei (keskustelu) Gopase+f:n muokkaus paransi artikkelia)
[[Sejm|Puolan valtiopäivillä]] vuosina 1652–1791 päätöksenteko edellytti, että valtiopäivämiesten oli oltava asiasta yksimielisiä. Jokaisella heistä oli siis mahdollisuus estää päätöksen voimaantulo. Tämä järjestelmä tunnetaan nimellä [[liberum veto]].
 
Klassisessa latinassa sana äännetään ['veto:], mutta nykyaikaisten eurooppalaisten kielten vaikutuksesta se suomessa äännetään usein [ve:to] tai [[suomenruotsi]]n vaikutuksesta jopa [ve:tto]. ''Veto'' taipuu [[astevaihtelu]]ttomana eli sen [[genetiivi]] on vahva-asteinen: ''veto'' : ''veton''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Kielitoimiston sanakirja | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = | Selite = Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Tunniste = ISBN 952-5446-11-5 | www = http://www.kielikone.fi | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 25.5.2008 | Kieli = }}.</ref>
 
=== Suomessa ===
[[Suomen perustuslaki|Suomen perustuslain]] mukaan [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentillä]] on lykkäävä eli ''suspensiivinen veto-oikeus'' eli hän voi jättää vahvistamatta [[Eduskunta|eduskunnan]] hyväksymän lain, jolloin laki palautuu eduskunnalle uudelleen käsittelyä varten. Tämä ei ole varsinainen lainsäädännöllinen veto-oikeus vaan lähinnä oikeus palauttaa laki eduskunnan uudelleen harkittavaksi. Mikäli eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Jos eduskunta ei uudessa käsittelyssä hyväksy lakia, se raukeaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P77 | Nimeke = Suomen perustuslaki | Tekijä = | Selite = 77–78 § | Ajankohta = | Julkaisija = Finlex® | Viitattu = 17.5.2012 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/he+1/1998 | Nimeke = Hallituksen esitys eduskunnalle uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi (HE 1/1998 vp) | Tekijä = | Selite = Yksityiskohtaiset perustelut, 77 § | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 17.5.2012 | Kieli = }}</ref>
 
Vuoteen 2000 voimassa olleen [[Vuoden 1919 hallitusmuoto|vuoden 1919 hallitusmuodon]] mukaan tasavallan presidentin vahvistamatta jättämä laki voitiin vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen käsitellä uudelleen niin, että se tuli voimaan ilman presidentin vahvistusta<ref>Uusi pikkujättiläinen, painos vuodelta 1989, s. 398</ref> ja jos hän vahvisti lain, hän saattoi määrätä, että se tulee voimaan vasta monen vuoden päästä. Tunnettu esimerkki tästä liittyy arkipyhien siirtelyyn: Vuonna 1972 tehdyllä päätöksellä ehjien viisipäiväisten työviikkojen määrän lisäämiseksi vuodesta 1973 lähtien [[loppiainen]] muutettiin aina 6. tammikuuta vietettävästä aina lauantaina vietettäväksi ja [[helatorstai]] korvattiin edellislauantaina vietettävällä Kristuksen taivaaseenastumisen päivällä. Vuonna 1985 eduskunta päätti muuttaa loppiaisen takaisin aina 6. tammikuuta vietettäväksi, palauttaa helatorstain kalenteriin ja poistaa lauantaina vietetyn Kristuksen taivaaseenastumisen päivän. Tasavallan presidentti [[Mauno Koivisto]] vahvisti lain helmikuussa 1986 mutta määräsi, että se tulee voimaan vasta vuonna 1992.<ref>http://almanakka.helsinki.fi/images/aikakirja/Aikakirja5.142-177.pdf</ref>
 
== Veton kumoaminen ==
13 639

muokkausta