Ero sivun ”Tetraetyylilyijy” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 17:
==Käyttö bensiinin lisäaineena==
 
Tetraetyylilyijyä on aikaisemmin käytetty [[bensiini|moottoribensiinin]] lisäaineena sen puristuskestävyyden parantamiseksi.<ref name=MälkönenMalkonen>{{kirjaviite | Tekijä = Pentti Mälkönen | Nimeke = Orgaaninen kemia | Sivu = 241 | Luku = Metalliorgaaniset yhdisteet | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1979 | Tunniste = ISBN 951-1-05378-7}}</ref> Lisäaine on erittäin myrkyllistä, ja sen kehittänyt amerikkalainen [[Ethyl Corporation]] kehittikin laajan asiantuntemuksen erittäin myrkyllisten [[organometalliyhdiste]]iden käsittelyssä teollisessa mittakaavassa, lähinnä siitä syystä, että moni ainetta käsitellyt työntekijä kuoli [[lyijymyrkytys|lyijymyrkytykseen]] 1930-luvulla.
 
Tetraetyylilyijyn bensiinin [[oktaaniluku]]a nostava vaikutus johtuu sen heikoista lyijy-hiili-sidoksista, jotka katkeavat moottorin korkeassa lämpötilassa. Hajoamisen tuloksena syntyy [[radikaali (kemia)|etyyliradikaaleja]], jotka palavat, sekä lyijyä ja lyijyoksidia. Palaminen on [[radikaalireaktio]], jota lyijy häiritsee, mikä estää bensiinin hallitsematonta syttymistä eli nostaa bensiinin [[oktaaniluku]]a. Tetraetyylilyijy siis haittaa palamista, mutta moottorin huipputehoa saadaan nostettua siksi, että bensiini puristetaan pienempään tilaan ilman itsesyttymistä, jolloin saadaan suurempi energiatiheys ja siten teho. Tetraetyylilyijy on vain sopivasti bensiiniin liukeneva lyijyn kantaja, varsinainen [[Nakutus|nakutuksenestoaine]] on itse lyijy.