Ero sivun ”VL Myrsky” versioiden välillä

Puolustusneuvosto heräsi syksyllä 1938 tarpeeseen hankkia hävittäjälentokoneita ulkomailta lähiaikoina puhkeavan sodan varalta. Ilmavoimat teki keväällä 1939 selvityksen mahdollisista ulkolaisista hävittäjätyypeistä ja pyysi Valtion Lentokonetehdasta laatimaan ehdotuksen kotimaisesta yksipaikkaisesta hävittäjäkoneesta. Lopulta Valtion lentokonetehdas laati viisi vaihtoehtoa hävittäjäkoneeksi. Kesäkuussa 1939 järjestetyssä Puolustusneuvoston kokouksessa päätettiin jättää yksi kaukotoimintalaivue perustamatta ja perustaa sen tilalle hävittäjälaivue. Tälle päätettiin hankkia koneet ulkomailta. Samalla päätettiin tilata kotimaisen hävittäjäkoneen suunnittelu.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}

Päätös lähteä suunnittelemaan oma hävittäjälentokone perustui useampaan asiaan. Hävittäjälentokoneiden kysyntä sotaan valmistautuvassa Euroopassa ylitti tarjonnan, eivätkä parhaat konetyypit olleet myytävänä. Valtion kentokonetehtaan suunnittelema ja rakentama [[VL Pyry]] -harjoitushävittäjä vaikutti lupaavalta ja lisenssillä rakennetut [[Fokker D.XXI]] -hävittäjät olivat osoittautuneet yhtä hyviksi kuin hollantilaiset, mutta merkittävästi halvemmiksi. Vuonna 1936 Tampereelle valmistuneella lentokonetehtaalla oli kapasiteettia.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}

Myrskyn esisuunnittelun tekitekivät pääasiassa kolmikko [[Arvo Ylinen]], joka oli Valtion Lentokonetehtaan teknillinen johtaja, [[Martti Vainio (lentokonesuunnittelija)|Martti Vainio]] ja [[Torsti Verkkola]]. Ylisen siirryttyä Teknilliseen korkeakouluun syksyllä 1940, lentokonetehtaan suunnitteluosaston johdon otti [[Edward Wegelius]]. Vainion vastuulla oli Myrsky-projektissa [[aerodynamiikka]] ja Verkkolan rakennestatistiikka. Valtion lentokonetehdas ei nimennyt koneilleen pääsuunnittelijaa, joten sellaista ei Myrskylläkään ollut.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}

Prototyypin suunnitteluspesifikaatiota muutettiin suunnittelun aikana useaan otteeseen. Suunnittelu keskeytettiin 8. joulukuuta 1939 talvisodan aiheuttamien resurssiongelmien vuoksi neljäksi kuukaudeksi. Moottorien saatavuusongelmat viivästyttivät suunnittelua kesällä 1940 useilla kuukausilla. Voimalaitteeksi kaavailtua [[Bristol Taurus|Bristol Taurus III]] -moottoria ei kyetty hankkimaan puhjenneen toisen maailmansodan vuoksi ja sen tilalle valittiin syksyllä 1939 [[Pratt & Whitney]] Twin Wasp R-1830. Prototyyppi tilattiin joulukuussa 1940.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}

Pääsyyksi onnettomuuksiin osoittautui aeroelastinen värähtely eli niin sanottu flutter-ilmiö. Ilmiössä rakenteisiin syntyy ilman virtauksen seurauksena hallitsematon, voimistuva värähtely, joka pahimmassa tapauksessa rikkoo rakenteen. Kokeissa löydettiin useita ilmiön mahdollistavia rajanopeus- ja korkeusyhdistelmiä. Koneen pyrstöstä korkeusohjaimista (korkeusvakaajista ja -peräsimistä) löytyi kaksi tai kolme flutter-muotoa. Yksi koneista (MY-4) tuhoutui siiven vääntymisestä ja siivekkeen rotaatiosta aiheutuvaan flutteriin, jonka perimmäisenäpohjimmaisena syynä oli siivekkeiden tasapainotuksessa tapahtunut työvirhe<ref name="erikois">Raunio 2002</ref>. Perimmäisenä syynä ilmiöön oli liiallinen kevennys rakenteen jäykkyyden kustannuksella<ref name="erikois"/>.

47 koneen VL Myrsky II -suursarja tilattiin Valtion lentokonetehtaalta 18. elokuuta 1942, eli paljon ennen [[Stalingradin taistelu|Stalingradin tappiota]], joka laukaisi Saksan myymään laivueellisen [[Messerschmitt Bf 109]] -hävittäjiä, jotka saatiin maahan keväällä 1943. Muu hävittäjäkalusto hupeni samaan aikaan sekä määrällisesti että laadullisesti, joten kotimaista hävittäjäkonetta kaivattiin kipeästi. Ensimmäiset VL Myrsky II -sarjatuotantokoneet, jotka valmistuivat vuodenvaihteessa 1943–1944, otettiin kokeilukäyttöön tuhoutuneiden koesarjan koneiden tilalle. Laatuongelmien vuoksi Ilmavoimat alkoi saada Myrskyjä vasta heinä–elokuussa 1944, joten niiden merkitys jatkosodassa jäi vähäiseksi.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}

Prototyyppi, koesarjakoneet ja suursarja mukaan lukien rakennettiin kaikkiaan 51 konetta. Viivästysten vuoksi kone ei vastannut ajan vaatimuksia hävittäjälentokoneelle. Silti se oli Messerschmitt Bf 109:n jälkeen ilmavoimien nopein hävittäjäkone jatkosodassa. Myrskyä käyttivät sodan aikana vain Tiedustelulentolaivue 12 ja 16.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}

Kymmenen koneen Myrsky III -sarja tilattiin keväällä 1943, mutta se ei koskaan valmistunut. Sarja olisi ollut varustettu M-63-moottorilla. Ennen sarjan valmistuksen keskeyttämistä valmistetut osat käytettiin Myrsky II -sarjan hyväksi.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}