Ero sivun ”Indeterminismi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
uo. determinismiin, joka mielestäni liittyy tähän läheisemmin kuin vapaa tahto -artikkeli. |
Indeterminismi |
||
Rivi 1:
'''Indeterminismi''' on filosofian näkökanta, jonka mukaan tapahtumilla ei ole aina välttämätöntä syytä. Se on determinismin vastakohta ja siinä asiat voivat tapahtua toisin ja ne eivät ole ennaltamäärättyjä.
On tärkeää erottaa kaksi asiaa puhuttaessa indeterminismistä. Ennustamattomuus ja satunnaisuus eivät ole sama asia. Esimerkiksi kaaosteoriassa tutussa vertauksessa [[Perhosvaikutus|perhosen]] siivenisku Brasiliassa voi aiheuttaa myöhemmin myrskyn Teksasissa. Idean keksijä havaitsi tämän kun teki sääennustuksia ja huomasi, että pieni pyöristys aiheutti sääsimulaatiossa aiheutti suuria muutoksia lopputuloksessa.
Systeemin monimutkaisuuden takia on käytännössä mahdotonta pitkän ajan luotettavia sääennustuksia.
Kuitenkin kaaosteorian malleissa järjestelmät ovat yleensä deterministisiä.
Indeterminismi tai satunnaisuus on kaaosteoriasta erilainen siinä mielessä, että asiat eivät ole syy-seuraussuhteessa eikä niitä voi ennustaa.
Nykyisessä fysiikassa on laajalti hylätty determinismi 1900-luvun alussa kvanttimekaniikan kehittyessä. Esimerkiksi kun havaitaan uraaniatomin hajoamista ei voida sanoa milloin hajoamista tapahtuu. Sitä ei aiheuta ulkopuolinen voima ja järjestelmä on nykyfysiikan käsityksen mukaan satunnainen. Kun havaitaan suuria joukkoja uraaniatomista voidaan tehdä tilastollisia yleistyksiä milloin uraaniydin todennäköisesti hajoaa, mutta tätä ei voida soveltaa yksittäiseen atomiin.
Ei voida myöskään [[Heisenbergin epätarkkuusperiaate|absoluuttisen]] tarkasti tietää alkutilanteita, mistä pystyisi laskemaan miten asiat tapahtuisivat. Yleinen tulkinta kvanttimekaniikassa on mm. [[Kööpenhaminan tulkinta]].
Kvanttimekaniikkaan vastavetona pyrittiin etsimään [[Piilomuuttujateoria|piilomuuttujateorioita]]. Näiden pohjaoletuksena on, että ehkä kvanttimekaniikka on deterministinen, muttemme pysty joistain syystä havaitsemaan niiden syytä. Vertauskuvana käytettiin esimerkiksi pörssikursseja - ennustamattomia, mutta niiden takana voi olla syy-seurasuhde, vaikka olemme kykenemättömiä sitä havaitsemaan.
Tätä tutkittaessa tehtiin Bellin teoreema, joka vei jalansijaa piilomuuttujateorioilta.
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Tarja Kallio-Tamminen| Nimeke = Kvanttilainen todellisuus: Fysiikka ja filosofia maailmankuvan muokkaajina| Vuosi = 2006| Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Yliopistopaino| Tunniste = ISBN 951-570-625-4| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Laurikainen, K. V. | Nimeke = Tieteellä on rajansa : kvanttiteoria ja todellisuus | Vuosi = 1997 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Yliopistopaino| Tunniste = ISBN 951-570-372-7 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Ruelle, David | Nimeke =Sattuma ja kaaos | Vuosi = 1992 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Art House | Tunniste = ISBN 951-884-020-2 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
[[Luokka:Filosofiset opit]]
[[Luokka:Metafysiikka]]
| |||