Ero sivun ”Märket” versioiden välillä

207 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
lis. Kirjallisuutta
p (vuosiluku palautettu)
(lis. Kirjallisuutta)
Märketillä on Suomen [[Suomen_maantiede#Ääripisteet|läntisin kiinteällä maalla sijaitseva piste]]. [[Radioamatööri]]en keskuudessa majakkaluoto on erityisasemassa, sillä radioamatöörien DXCC-maaluettelossa Märket lasketaan omaksi maakseen ja on siksi lukuisten viestitysmatkojen (majakkapeditiot) kohteena. Se on myös Suomen leuodoimpia paikkoja; vuonna 2014 terminen kevät alkoi jo 1. helmikuuta <ref>http://www.tutiempo.net/clima/MARKET_AUT/2014/29930.htm</ref>
 
Märketin lähialueella on ollut jopa tuhannen [[hylkeet|hylkeen yhdyskuntia]],<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/online/kotimaa/247098.html | Nimeke = Märketin alueella vähemmän hylkeitä kuin koskaan aiemmin | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =11.8.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Turun Sanomat.fi | Viitattu =13.8.2011 }}</ref> ja sinne on järjestetty hyljesafareja.<ref>[http://www.elamys.com/aktiviteetti/aktiviteetti_info2.php?nr=77 Hyljesafari] Viitattu 14.8.2011</ref>
 
Märketillä on vuodesta [[1977]] alkaen toiminut [[Ilmatieteen laitos|Ilmatieteen laitoksen]] sääasema.
}}
 
Arkkitehti [[Georg Schreck]]in suunnittelema ja rakennuttama, kivestä muurattu [[majakka]] valmistui Märketille vuonna [[1885]]. Majakkaa tarvittiin, koska Märketin kareja pelänneet laivat ohittivat luodon liian lännestä ja haaksirikkoutuivat Ruotsin rannikon matalikoille. Majakka rakennettiin luodon korkeimmalle kohdalle ja se sijaitsi itse asiassa osittain Ruotsin alueella, kunnes rajaa vuonna 1981 tarkistettiin ja se jäi rajankäynnissä 1982 Suomelle kokonaan.<ref>''Facta 2001, WSOY 1981'', 11. osa, palsta 646. WSOY 1981.</ref>. Majakka rakennettiin suurin ponnistuksin myrskyjen hävittäessä materiaalit useaan otteeseen. Schreck joutui itse tekemään majakanrakentajien kanssa rakennustyöt aiempien rakennusmestarien kieltäydyttyä urakasta. Schreckin Märketiltä lähettämät kirjeet on koottu teokseen ''Rakentajan elämä – Georg W. I. Schreck'', jonka on kirjoittanut arkkitehdin pojan tyttärentytär, kirjailija [[Päivi Tapola]].<ref>Tapola, Päivi: ''Rakentajan elämä – Georg W. I. Schreck''. Moreeni, 2011. ISBN 978-952-25-40546</ref>
 
Märketin majakan miehitys lopetettiin vuonna 1976, ja sen sähkögeneraattorit sammutettiin. Seuraavana vuonna majakka automatisoitiin. Sähkövalo korvattiin [[asetyleeni]]kaasuvalolla, ja majakkaan sijoitettiin vuodeksi riittävät 57 kaasupullon varastot.<ref name="Laurell">{{Kirjaviite | Tekijä = Seppo Laurell, Seppo | Nimeke = Suomen majakat | Vuosi = 1999 | Sivu = 197 | Selite = | Julkaisija = Merenkulkulaitos | Tunniste Isbn= ISBN 952-5180-21-2 }}</ref>
 
Oltuaan 30 vuoden ajan tyhjillään Märketin majakkarakennus oli rapistumassa ja osin erittäin huonossa kunnossa, kunnes [[Suomen Majakkaseura]] vuokrasi majakan ensimmäisen kerran kesällä [[2007]]. Seura ”miehitti” majakan 30 vuoden tauon jälkeen uudelleen kerran viikossa vaihtuvien epävirallisten majakanvartijoiden voimin ja aloitti mittavat kunnostustyöt. Majakan ja muiden rakennusten maalaustyöt valmistuivat kesällä 2009. Remontti on jatkunut kesinä 2010 ja 2011, ja seuran jäsenistöä on vieraillut saarella jopa joulua viettämässä. Majakka on ollut vuodesta 2007 alkaen kesäisin avoinna myös turisteille. Tarjolla on ollut sekä opastusta että mahdollisuus ostaa Majakkaseuran tuotteita, joiden tuotto käytetään majakan kunnostamiseen.
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
==Kirjallisuutta==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Andersson, Jan | Nimeke=Märket: Majakkasaari kahden maan rajalla | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen Majakkaseura | Vuosi=2015 | Isbn=978-952-93-6151-9 }}
 
==Aiheesta muualla==
23 464

muokkausta