Ero sivun ”Halkiheltta” versioiden välillä

Halkiheltta lisääntyy kantasienten tavoin yleensä suvullisesti. Sienirihmasto kyllä kasvaa ja muodostaa itiöemiä suvuttomasti. Elinkiertoon kuuluu olennaisena osana [[meioosi]] sekä [[solulima]]n ja [[tuma|tumien]] yhtyminen, jotka ovat eriaikaisia tapahtumia. Kaksitumainen kantaitiö alkaa muodostaa kasvuinalustassa haploidia sienirihmastoa. Kaksi tällaista rihmaa yhdistyy, jolloin solulimat yhtyvät. Tämä kaksitumainen rihmastovaihe on hyvin kestävä. Se alkaa sopivissa olosuhteissa lahopuulla muodostaa itiöemiä. Itiöemän heltoissa tapahtuu tumien yhtyminen eli karyogamia kahdessa eri pariutumisalueessa eli MATA- ja MATB-lokuksessa. Tätä seuraa meioosi, jonka tuloksena ilmaantuu neljää erilaista yksitumaista itiötyyppiä A1B1, A1B2, A2B1 ja A2B2 lukumääräisesti samassa suhteessa, mutta vain ne itiöyhdistelmät, joilla pariutumistyypit ovat keskenään erilaiset, voivat kasvattaa tervettä uutta kaksitumaista haploidia rihmastoa. Kahdella kolmasosalla on nimittäin – samasta kaksitumaisesta rihmastosta syntyneinä – jompikumpi pariutumisgeeni samanlainen.<ref name="Salo" />