Ero sivun ”Bonobo” versioiden välillä

'''Bonobo''', myös '''kongonsimpanssi''' tai '''kääpiösimpanssi''', (''Pan paniscus'') on [[Afrikka|afrikkalainen]] [[ihmisapinaIhmisapinat|ihmisapinalaji]]laji, joka on [[simpanssi]]n ohella [[ihminen|ihmisen]] lähin sukulainen (ks. [[simpanssit]]).

Bonobo nimettiin omaksi lajikseen vasta [[vuonna 1929]]. Siihen asti sitä pidettiin samana eläimenä kuin simpanssia. Simpanssista eroavia piirteitä ovat kuitenkin kävely pystyasennossa, [[matriarkaatti|matriarkaali]]nen kulttuuri sekä [[yhdyntä|yhdynnän]] huomattava rooli bonoboyhteisöissä.

Vaikka bonoboa kutsutaan kääpiösimpanssiksi, se ei ole juuri sukulaistaan pienikokoisempi mutta kylläkin kevytrakenteisempi. Bonobon suurin pituus on 115 cm senttimetriä ja uroksen paino keskimäärin 35–50 kiloa. Naaras on urosta hieman pienempi ja painaa keskimäärin 30–40 kiloa. Bonobon naama on pitkulaisempi ja jäsenet pidemmät kuin simpanssilla. Turkki ja naama ovat kokonaan mustat. Rakenteeltaan bonobo muistuttaa paljon simpanssia.

Bonobo elää 50–120 yksilön ryhmissä, jotka ovat jakautuneet pienryhmiin, joissa on useimmiten emo ja sen jälkeläiset. Ravinnokseen se käyttää hedelmiä ja muuta kasviravintoa sekä pieniä selkärankaisia. Bonobo elää kosteissa ja tiheissä alankosademetsissä ainoastaan [[Kongon demokraattinen tasavalta|Kongon]] länsiosissa [[Cuvette-Centrale]]n alueella<ref>Lasse Berg, Lasse: ''Gryning över Kalahari'', s. 64,. Ordfront, 2007.

</ref>. Kannan koko on arviolta 10&nbsp;000–20&nbsp;000 yksilöä, ja laji on luokiteltu erittäin [[Erittäin uhanalainen laji|erittäin uhanalaiseksi]].

Bonobojen ruokavalio on monipuolinen, ja ne syövät kaikkea löytämäänsä [[Hedelmä|hedelmistä]] [[Hyönteiset|hyönteisiin]] ja [[Toukka|toukkiin]] asti, herkuttelevat luonnonvaraisten [[Mehiläiset|mehiläisten]] [[Hunaja|hunajalla]] ja pyydystävät [[Kala|kaloja]].<ref> ''Suuri Eläinkirja''. WsoyWSOY, 1998. ISBN 951-0-22848-6 </ref>

Bonobo on sekä simpanssin että ihmisen lähisukulainen, ja sillä on yli 98-prosenttisesti samat geenit ihmisen kanssa. Ihmislajin on arveltu erkaantuneen yhteisestä esi-isästä kahdeksan miljoonaa vuotta sitten, ennen bonobon ja simpanssin eriytymistä, joka on saattanut johtua simpanssin sopeutumisesta myös melko avoimille kuiville asuinalueille. Bonobo on puolestaan jäänyt vain sademetsiin.<ref>Coppens, Yves: ''East Side Story: The Origin of Humankind''. Scientific American, toukokuu 1994.</ref>

Simpanssia on 1970-luvulta lähtien pidetty ihmisen lähimpänä sukulaisena, mutta bonobon tunnettuuden lisäännyttyä 1900-luvun lopulla jotkut tutkijat ovat esittäneet, että se olisi lähempänä ihmisen esi-isää.<ref name="deWaal">Waal, Frans de: ''Bonobo sex and society''. Scientific American, 1995,. vol:272, no:3, s.:82-8.</ref>

Tutkijat ovat verranneet bonoboiden virtsan testosteronimääriä simpansseihin ja havainneet, että vaikka bonobonaaraat tuottavat testosteronia yhtä paljon kuin simpanssinaaraat, bonobourosten testosteronituotanto on simpansseja alempi. Koska dominoivan käyttäytymisen on havaittu olevan yhteydessä testosteroniin, tutkijat ovat arvelleet, että urosten alhainen testosteronituotanto ennustaa naaraiden dominoimaa sosiaalista järjestelmää.<ref>Adinda, S. et al.: ''Urinary Testosterone Metabolite Levels in Bonobos: A Comparison with Chimpanzees in Relation to Social System''. Behaviour; May2003, 2003. Vol. 140 Issue 5, p683-696, 14p.</ref>

Bonoboiden sosiaalisessa käyttäytymisessä seksillä on keskeinen rooli. Bonobot kiihottuvat hyvin helposti ja ilmaisevat seksuaalisuuttaan erilaisissa paritteluasennoissa tai sukuelinten kontaktilla. Toisin kuin simpansseilla, bonobonaaraan sukuelimet ovat sopeutuneet myös kasvokkaiseen paritteluasentoon. Bonobonaaraat ovat lähes koko kuukautiskierron ajan seksuaalisesti aktiivisia. Muista kädellisistä poikkeavaa on naaraiden välinen sukupuolielinten yhteen hankaaminen. Myös urokset saattavat hieroa erektiossa olevia peniksiään yhteen tai toisen uroksen takapuolta vasten. Muita bonoboiden eroottisten kontaktien muotoja ovat toisinaan havaittu suuseksi, toisen yksilön sukuelinten hierominen käsillä sekä voimalliset kielisuudelmat. Moninainen seksuaalikäyttäytyminen on osa yhteisön jokapäiväistä elämää. Keskimääräinen paritteluaika on 13 sekuntia. Tiheästä parittelusta huolimatta bonobonaaraat eivät synnytä poikasia useammin kuin simpanssit. Voidaan sanoa, että bonobot -– ihmisten tavoin -– harrastavat seksiä myös muussa kuin lisääntymistarkoituksessa.<ref name=deWaal />

* [http://www.wwf.fi/ymparisto/uhanalaiset_lajit/ulkomaiset/bonobo_eli_kaapiosimpanssi.html WWF: uhanalaiset lajit.: Bonobo eli kääpiösimpanssi.]