Wikipedia

Ero sivun ”Taloudellinen epätasa-arvo” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
10 638 muokkausta
p oikeinkirjoitus, typos fixed: erikos → erikois, lukuuno → lukuun o, mukaanl → mukaan l using AWB
p sis. linkki
Rivi 41:
Köyhien osuus maailman väestöstä oli vuonna [[1820]] yli 80 % ja vuonna [[2000]] reilut 20 %. Jopa köyhien absoluuttinen määrä on pudonnut sadoilla miljoonilla vuodesta 1980 väestönkasvusta huolimatta.<ref name=BM/>
 
Professori Pertti Tötön mukaan Yhdysvaltojen tuloeroista 3/4 on perheensisäisiä, sisarustenvälisiä tuloeroja ja vain 1/4 tuloeroista selittyy eri perheiden erisuuruisilla tuloilla.<ref name=pt>[http://www.tiede.fi/artikkeli/516/kannattaa_olla_esikoinen_tai_kuopus Kannattaa olla esikoinen tai kuopus], [[Pertti Töttö]], Tiede 8/2005. Vastaavasti myös ammatit ja koulutus vaihtelevat sisarusten välillä enemmän kuin perheestä toiseen.</ref>
 
== Tuloerot Suomessa ==
Rivi 51:
Viidessä vuodessa enemmistö alimmassa tulokymmenyksessä olleista on poistunut sieltä.<ref>[http://www.stat.fi/til/tjkt/2010/tjkt_2010_2011-12-16_kat_005_fi.html Tuloliikkuvuuden kehitys], Tilastokeskus 16.12.2011</ref>
 
Suomessa käytettävään pohjoismaalaiseen hyvinvointivaltiomalliin ovat perinteisesti kuuluneet pienet tuloerot, muut pohjoismaat ovat vieläkin kansainvälisessä vertailussa tulonjakotilastojen matalimmasta päästä. Suomessa tuloerot ovat kuitenkin olleet kasvussa 1980-luvun jälkeen, vuosina 1995–2005 tuloerot kasvoivat [[OECD]]-maiden kärkitahtia. [[Palkansaajien tutkimuslaitos|Palkansaajien tutkimuslaitoksen]] erikoistutkija Ilpo Suoniemi mukaan syynä oli vuoden 1993 verouudistus, jossa ansiotulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin.<ref name="hesari">{{Verkkoviite |Julkaisija=Helsingin Sanomat |Nimeke=Suomi ykkönen tuloerojen kasvuvauhdissa |Osoite=http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Suomi+ykk%C3%B6nen+tuloerojen+kasvuvauhdissa/1135241042765}}</ref> Ansiotulojen ja pääomatulojen verotuksen välinen erotus nousi kansainvälisissä vertailuissa hyvin suureksi ja sen arvioidaan kannustaneen hyvätuloisia muuttamaan ansiotuloja pääomatuloiksi<ref name="taloussanomat.fi">{{Verkkoviite |Osoite=http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2007/01/06/verouudistus-selittaa-tuloerojen-kasvun/2007415/12 |Julkaisija=Taloussanomat |Nimeke=Verouudistus selittää tuloerojen kasvun}}</ref>. Nettotuloilla mitattuna parhaiten ansaitsevan yhden prosentin osuus tulonjaosta kasvoi 3,5:sta seitsemään prosenttiin ajanjaksolla 1995-2005.<ref name="hesari"/>
 
Suomessa keskimääräinen kokonaisansio oli 2&nbsp;876 euroa vuonna 2008.<ref>[http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html Tilastokeskus: Palkat ja työvoimakustannukset]</ref> Lähes kaksi kolmannesta kaupan ja kiinteistöpalvelun sekä majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöistä ansaitsee alle 1500 euroa kuussa<ref name="lop">Riitta Vainio: Asumistuen saajista neljännes käy töissä. Helsingin Sanomat 8.3.2010, A5</ref>. Joidenkin työtehtävien ja alojen matala palkkataso on johtanut siihen, että työntekijöiden palkka ei riitä esimerkiksi asumiskustannusten kattamiseen, vaan yhteiskunnan on osallistuttava näihin asumiskustannuksiin asumistuen muodossa. Yhteiskunta joutuu siten tukemaan välillisesti matalaa palkkaa maksavia yritys- ja muita työnantajia. Lähes neljännes asumistuen saajista muodostuukin nykyisin työssäkäyvistä henkilöistä.<ref name="lop"/>
Rivi 59:
Professori [[Juha Siltala]]n mukaan amerikkalaiset toimitusjohtajat ansaitsivat 42 kertaa enemmän kuin keskiverotyöntekijä vuonna 1980 ja vuonna 2000 johtajat ansaitsivat 530 kertaa enemmän. Suomalaisen suuryrityksen johtaja ansaitsi 14-kertaa enemmän vuonna 1991 ja 30 kertaa enemmän vuonna 2001 kuin suomalainen palkansaaja keskimäärin.<ref>{{Kirjaviite |Tekijä=Siltala, Juha |Nimeke=Työelämän huonontumisen lyhyt historia |Julkaisija=Otava |Vuosi=2004 |Sivu=8 ja 444 }}</ref>
 
[[Suomen 1990-luvun alun lama|1990-lama]] vaikuttaa edelleen valtion budjetin kasaamiseen, väittää [[kansantaloustiede|kansantaloustieteen]] professori [[Matti Tuomala]]. Tuomalan mielestä [[poliitikko]]jen taloustietämys on kohtuullisen ohkaista, joten politiikan sijasta budjetteja rakennetaan [[valtiovarainministeriö]]n virkamiesten laskelmien ja arvioiden perusteella. Valtiovarainministerinä ei ole ollut henkilöä, jolla olisi ollut koulutusta verotus- ja julkistalousasioissa. Tämä näkyy esimerkiksi ministereiden innossa puolustaa tuloerojen kasvua nousukauden välttämättömänä seuralaisena. Virkamiesten ylivaltaa on arvostellut myös professori [[Markus Jäntti]]<ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2008/07/26/talousprofessori-poliitikot-eivat-tunne-taloutta/200819445/12 |Nimeke=Talousprofessori: Poliitikot eivät tunne taloutta |Julkaisija=Taloussanomat |Ajankohta=26.7.2008}}</ref>
 
Suhteellisen köyhyyden merkittävyydestä on erilaisia mielipiteitä. [[Stakes]]in erikoistutkijan Pasi Moision ja professori Tuomalan mielestä suhteellinen köyhyys on merkityksellistä: yhteiskunnissa, joissa on suuret tuloerot, sosiaalinen liikkuvuus vaikeutuu, [[mahdollisuuksien tasa-arvo]] rapautuu, iso- ja pienituloisten asuinalueet eriytyvät ja turvattomuus lisääntyy. Tuomalan mukaan isot tuloerot ovat aina vieneet köyhäinhoitoyhteiskuntiin. Tuomala sanoo pelkäävänsä Suomen olevan matkalla [[luokkayhteiskunta]]an.<ref name="ts24.8.2008">{{Verkkoviite |Osoite=http://www.ts.fi/teemat/sunnuntai/1074302247/Hyvinvoinnin+kakkua+jaetaan+taas |Julkaisija=Turun Sanomat |Nimeke=Hyvinvoinnin kakkua jaetaan taas |Ajankohta=24.8.2008}}</ref>
Rivi 96:
Myös professori Tyler Cowen sanoo joidenkin tuloerojen johtuvan esimerkiksi (välistävedon kaltaisista) tilanteista, joissa valtio päättää [[pelastuspaketti|pelastaa]] epäonnistuneita yrityksiä. Tämä luo kannustimen ottaa keinotekoisen paljon riskejä, esimerkiksi USA:n valtiovarainministeriö ja keskuspankki estivät kaikki luotottajien menetykset suurimpien pankkien konkursseissa vuosien 2008-9 [[finanssikriisi]]ssä. Cowenin mukaan silti pääosin huippuansaitsijoiden tulojen kasvu ei näytä johtuvan [[markkinavirhe]]istä vaan useimmiten kovasta työnteosta ja onnistumisesta, myös julkkiksilla [[Tiger Woods]]ia ja [[J. K. Rowling]]ia myöten. Huippujuristien kohdalla tosin lainsäädännön monimutkaistamisellakin on osuutensa. Pääpoikkeuksena on tilanne, jossa valtio päättää [[pelastuspaketti|pelastaa]] epäonnistuneita yrityksiä. Tämä luo kannustimen ottaa keinotekoisen paljon riskejä, esimerkiksi USA:n valtiovarainministeriö ja keskuspankki estivät kaikki luotottajien menetykset suurimpien pankkien konkursseissa vuosien 2008-9 [[finanssikriisi]]ssä.<ref name=cowen/>
 
Ay-liikkeen [[Palkansaajien tutkimuslaitos|Palkansaajien tutkimuslaitoksen]] tutkija hyväksyy tuloerojen kasvun tietyin edellytyksin: "jos kakkua vain jaetaan, se ei kasva". Tutkija pitää sen sijaan haitallisena, jos esimerkiksi tuloerot kasvavat verohelpotusten takia.<ref>[http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2008/01/02/asiantuntijat-tuloerot-kasvakoot/200851/139 Asiantuntijat: Tuloerot kasvakoot], TaSa 2.1.2008</ref>. Ansiotulojen ja pääomatulojen verotuksellinen kohtelu on kansainvälisten vertailuiden mukaan Suomessa hyvin poikkeavaa. Verokohtelu muuttui vuonna 1993 [[Ahon hallitus|Ahon hallituksen]] tekemässä verouudistuksessa. Verouudistuksen on arvioitu kannustaneen hyvätuloisia muuttamaan ansiotuloja pääomatuloiksi<ref name="taloussanomat.fi"/> Tuloerot voivat kuitenkin johtua monenlaisista syistä, kuten siitä että merkittävä osa sekä tavara- ja palvelumarkkinoista että työmarkkinoista on [[epätäydellinen kilpailu|epätäydellisesti kilpailtuja]].
 
=== Yhteiskuntafilosofian näkökantoja ===
Rivi 106:
Vuoden 1993 tuloerot eivät ole lainkaan lisääntyneet USA:ssa rikkainta 1 % lukuun ottamatta, jos huomioidaan, että matalatuloisilla on ollut alhaisempi inflaatio Wal-Martin kaltaisten liikkeiden vuoksi.<ref name=cowen/>
 
Tämän rikkaimman prosentin työtunnit ovat lisääntyneet huomattavan korkeiksi ja muiden vähentyneet.<ref name=cowen/> USA:n köyhin kymmenys on saanut 14 tuntia lisää vapaa-aikaa vuoteen 1965 verrattuna.<ref name=slate>[http://www.slate.com/articles/arts/everyday_economics/2007/03/the_theory_of_the_leisure_class.single.html The Theory of the Leisure Class], Steven E. Landsburg, March 9, 2007</ref> Professori Steven E. Landsburg kysyy, pitäisikö myös vapaa-aikaa tasata väkisin kuten rahaakin, pakottamalla köyhiä leikkaamaan rikkaiden nurmikoita.<ref name=slate/>
 
== Talouskasvu ja tuloerot ==
Turun Sanomien artikkelissa tulo- ja varallisuuseroihin perehtynyt Tampereen yliopiston [[kansantaloustiede|kansantaloustieteen]] professori [[Matti Tuomala]] arvosteli näkemystä [[tuloerot|tuloerojen]] muodostumisesta, jonka mukaan "kaverin onnistuminen ei ole minulta pois" ([[Jyrki Katainen]] Turun Sanomissa<ref name="ts05112007">{{Verkkoviite |Julkaisija=Turun Sanomat / STT |Osoite=http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074238275/Suomen+rikkain+kotitalous+yli+60+kertaa+varakkaampi+kuin+keskivertohuusholli |Nimeke=Suomen rikkain kotitalous yli 60 kertaa varakkaampi kuin keskivertohuusholli|Viitattu=5. marraskuuta 2007}}</ref>) ja toteaa, että "ei voida ajatella, että ihmiset olisivat yksinäisiä saarekkeita ja riippumattomia toisistaan. Tulonjaon eri osaset ovat aina riippuvaisia toisistaan".<ref name="ts05112007"/>.
 
"Rikkaiden rikastuminen ei ole keneltäkään pois" -ajatus tunnetaan ns. [[valumaefekti|tihkumisteoriana]] (trickle down theory); teoria on [[uusliberalismi|uusliberaali]] tulkinta [[Oikeudenmukaisuusteoria#Oikeus vapauteen ja eroperiaate|Rawlsin eroperiaatteesta]]. Teorian mukaan rikkaitten rikastuminen parantaa köyhien asemaa: tuloerojen lisääntyminen on hyvä asia taloudelliselle kasvulle ja taloudellinen kasvu on hyvä asia köyhille.<ref name="viitaniemi2008">{{Verkkoviite |Osoite=http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu02310.pdf#page=82|Nimeke=Vapaus valita – uusliberaali markkinaideologia hyvinvointivaltion haastajana |Tekijä=Martta Viitaniemi |Julkaisija=Tampereen yliopisto, politiikan tutkimuksen laitos |Selite=sivu 79 alaosa |Ajankohta=helmikuu 2008}}</ref>
Rivi 119:
Eräässä tutkimuksessa, jossa tutkittiin tietoja vuosilta 1985-1995, ei havaittu selvää yhteyttä tuloerojen ja taloudellisen hyvinvoinnin välillä: tuloerot eivät lisänneet talouskasvua, ja tuloerot eivät auttaneet köyhiä; mitä suuremmat tuloerot, sitä alhaisemmat olivat köyhien absoluuttiset tulot.<ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://www.sosiologia.fi/abstracts/abstracts2002.htm#2a02 |Nimeke=Sosiologia abstracts 2002: Economic Growth, Inequality, and the Economic Position of the Poor in the Period 1985–1995 |Viitattu=2. syyskuuta 2008 |Kieli={{en}}}}</ref>
 
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen tutkijan Tuomas Malisen väitöskirjan mukaan suuret tuloerot haittaavat talouskasvua rikkaissa maissa. Malisen mukaan tämä johtuu siitä, että rahan keskittyminen rikkaille vähentää kulutusta, koska rikkaat säästävät enemmän kuin köyhät.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2012/01/vaitos_suuret_tuloerot_haittaavat_talouskasvua_3147770.html | Nimeke = Väitös: Suuret tuloerot haittaavat talouskasvua | Tekijä = Jyrki Hara | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = YLE Uutiset | Ajankohta = 3.1.2012 | Julkaisupaikka = YLE.fi | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 3.1.2012 | Kieli = }}</ref>
 
==Menoerot==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Taloudellinen_epätasa-arvo”