Ero sivun ”Hannu Salama” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
| nimi = Hannu Salama
| kuva = Hannu Salama.jpg
| kuvankoko = 250px260px
| kuvateksti = Hannu Salama [[Helsingin kirjamessut|Helsingin kirjamessuilla]] 2010.
| salanimi =
Rivi 15:
| aiheet =
| liike =
| debyyttiteokset = ''[[Se tavallinen tarina]]'' (1961)
| sivusto =
| huomioita =
}}
'''Hannu Salama''' (osa kirjoista salanimellä '''Aki Rautala''', s. [[4. lokakuuta]] [[1936]] [[Kouvola]]) on suomalainen, työväenluokkaisista aiheistaan tunnettu [[kirjailija]]. [[Lapsuus|Lapsuutensa]] hän vietti suurelta osin [[Tampere]]en seudulla [[Pispala|Pispalassa]]ssa, mutta on muuttanut sittemmin [[Helsinki]]in. Salama on kirjoittanut myös salanimellä '''Aki Rautala'''.
 
== Ura ja elämä ==
Hannu Salaman vanhemmat olivat [[sähköasentaja]] Sulo Salama ja Hulda o.s. Heino. Hän vietti lapsuutensa ja nuoruusvuotensa Tampereen [[Pispala]]ssa. Salama kävi jonkin aikaa [[Tampereen klassillinen lukio|Tampereen klassillista lyseota]], mutta koulu jäi kesken. Armeijan käytyään hän lähti opiskelemaan [[Oriveden opisto]]on, jossa hän alkoi kiinnostua kirjallisuudesta. Salama työskenteli aluksi sähköasentajana kuten isänsä, ja sittemmin jonkin aikaa myös maatyömiehenä ennen ryhtymistäänkuin ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1961. Hänen [[esikoisteos|esikoisteoksensa]] oli ''[[Se tavallinen tarina]]'' (1961).
 
NeljäsSalaman vuonna 1964 julkaistu neljäs teos ''[[Juhannustanssit]]'' ilmestyitoi 1964tekijälleen ja [[romaani]]n vuoksi Salamaa syytettiinsyytteen [[jumalanpilkka|jumalanpilkasta]]. Hänen kriitikkonsa suivaantuivat erityisesti kirjassa pidetystä ”pilasaarnasta”., Muttamutta hän sai myös puolustajia, ja hänen tuomitsemistaan vastaan järjestettiin mielenosoitus. Mielenosoittajat kysyivät kylteissään muun muassa: ”Eikö elämästä saa kirjoittaa?”. Salama tuomittiin Helsingin hovioikeudessa 1966 kolmeksi kuukaudeksi [[Ehdollinen vankeus|ehdolliseen vankeuteen]], mutta [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentti]] [[Urho Kekkonen]] [[armahdus|armahti]] hänet vuonna 1968. Lisäksi kustantaja [[Kari Reenpää]] sai 2 000 markan sakot ajattelemattomuudesta tehdystä jumalanpilkasta. Kustannusyhtiö [[Otava (kirjankustantamo)|Kustannusyhtiö Otava]] joutui maksamaan valtiolle 46  000 markkaa. Romaanin kiistanalaiset kohdat – sivut 139–142 – määrättiin sensuroitavaksi. Teoksen uusintapainokset ilmestyivät sensuroituina vuoteen 1990 asti.
 
Myös vuonna 1972 ilmestynyt romaani ''[[Siinä näkijä missä tekijä]]'' herätti vapaamielisyydellään hieman kohua, mutta ennen kaikkea vasemmistossa siihen suhtauduttiin nuivasti, sillä se kuvasi työläiset valossa, joka ei sopinut sen aikaiseen ihannekuvaan. Vuonna 1974 taistolainen kirjailija [[Kalevi Seilonen]] julkaisi teoksensa ''Vastarintaryhmä'' ainakin osittaisena vastalauseena Siinä näkijä missä tekijä -romaanin esittämään kuvaukseen jatkosodan aikaisesta maanalaisesta vasemmistotoiminnasta. Teoksesta näkyy Salaman pyrkimys nähdä erilaisten ideologioiden tuolle puolen: ”Jos ihmisellä on koti, uskonto, isänmaa, puolue, mitä kaikkea ihanuutta sillä nyt onkaan niin ei niitten yli eikä läpi, semmoisten linnoitusten, niin ei näe muuta todellisuutta kuin sen mitä ympärillä on, oli se sitten hyvä tai huono, yleensä kohtuullinen.”<ref>http://tv1.yle.fi/ohjelmat/kulttuuri/suomalainen-kirjailija-%E2%80%93-hannu-salama</ref>
Rivi 36:
Salama on kirjoittanut myös runokokoelmia ja salanimellä Aki Rautala kolme [[rikoskirjallisuus|rikosromaania]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/s-o/salama_hannu/fi_FI/salama_hannu/ | Nimeke=Hannu Salama | Julkaisija=Otava | Viitattu=1.7.2008}}</ref> [[Katariina Lillqvist]]in kanssa hän teki käsikirjoituksen alkuperäiseen ''[[Uralin perhonen]]'' -kuunnelmaan.
 
[[Timo Harakka|Timo Harakan]] tekemässä elämäkertakirjassa Salama kertoo haluavansa elää vuoteen 2018, jolloin kansalaissodasta on kulunut sata vuotta ja kirjailija itse täyttää 82, ”ja pääsen sanomaan, että ette te saatanan lahtarit kerinny kaikkia tappaa!”<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Harakka, Timo | Nimeke=Markiisi de Salaman vuodet | Julkaisija=Odessa | Vuosi=1986 | Sivu=229}}</ref> Harakka myös haastattelee kirjailijaa [[Anssi Mänttäri]]n ohjaamassa dokumenttifilmissä ''Salama'' (1986).<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.elonet.fi/title/ek2kxc/ | Nimeke=Salama | Sivusto=elonet.fi | Viitattu=4.11.2010}}</ref>
 
Kirjoittamisestaan Salama kertoo: ”Kyllä kai tämä jonkin sortin skitsofreniaa tai yleishulluutta on, mutta minun on pakko kirjoittaa. Räyhätä ja ottaa kantaa maailmanmenoon. Kuulostakoon vaikka kuinka pateettiselta, mutta haluan puhua ihmisyyden ja oikeudenmukaisuuden puolesta rosvokapitalismia vastaan. Kolmannen polven punikkina olen aina ollut ja tulen olemaan köyhien ja sorrettujen puolella.”<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Katupoika lasten asialla | Julkaisu=KirjaiN | Numero=4 | Vuosi=2010 | Sivut=111}}</ref> Hänen toivelistallaan on, ”että nuoret ihmiset valveutuvat ja näkevät oman asemansa kaiken tämän viihteen ja hössötyksen läpiläpi”.<ref>Hannu Salaman haastattelu ”Siunattu suomalainen kännykkäkiima” YLE radio 1:n ohjelmassa Nadjan huone</ref>
 
== Teokset ==
[[Tiedosto:hannu salama 1988.jpg|thumb|Hannu Salama Kuusankosken teatterin Juhannustanssit-näytelmän ensi-illassa 1988.]]
;Romaanit, novellit ja runot:
* {{Kirjaviite | Nimeke=[[Se tavallinen tarina]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1961}}
Rivi 124:
* Hannu Salaman Sydän paikallaan YLE TV1:n Aamun kirjassa 2.9.2010 [http://www.paulofreirefinland.org/wp-content/audio/Salama_aamu.mp3 audio] tai [http://yle.fi/uutiset/ohjelmat/aamu-tv/2010/09/aamun_kirjassa_29_hannu_salaman_sydan_paikallaan_1949091.html video]
* {{Kansallisbiografia | id=4832 | nimi=Salama, Hannu (1936–) (maksullinen artikkeli) | tekijä=Niemi, Juhani | ajankohta=9.10.2006}}
 
 
{{Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajat}}
 
{{AAKKOSTUS:Salama, Hannu}}
 
[[Luokka:Suomalaiset kirjailijat]]
[[Luokka:Suomalaiset novellikirjailijat]]