Ero sivun ”Maadoitus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kerrottiin maadoituksen ongelmista EMC:n näkökulmasta ja muita täsmennyksiä. |
|||
Rivi 5:
suojamaadoituksen tarkoituksena on rajoittaa vikatapauksissa, esim. ukkosen aiheuttamat ylijännitteet, ilmeneviä kosketus- ja askeljännitteitä.<ref>D1-2009, Maadoitusten perusteet ja määritelmät, s. 270</ref> Myös [[kiinteistö]]n [[metalli]]set vesi- ja ilmastointiputket on turvallisuussyistä yhdistetty [[rakennus|rakennuksen]] PE-kiskoon ja sitä kautta maahan. Tätä kutsutaan pääpotentiaalin tasaukseksi. Maadoituksilla ja potentiaalintasauksilla voidaan myös parantaa häiriösuojausta.
Sähkölaitteen suojamaadoitus toteutetaan yleensä yhdistämällä laitteen kuori maahan [[pistorasia]]ssa olevalla [[suojajohdin|suojajohtimella]], joka on [[sähköverkko|sähköverkon]] kautta yhdistetty [[maa]]han. Laitteen vioittuminen voi johtaa [[jännite|jännitteen]] kytkeytymiseen laitteen runkoon, ja jos runko on maadoitettu, syntynyt vikavirta kytkeytyy suojajohtimen kautta maahan ja polttaa [[sulake|johdonsuojasulakkeen]] – tai jos piiriin on liitetty [[vikavirtakytkin]] se laukeaa ja katkaisee virran. Maadoittamattoman rungon potentiaalin kasvaessa [[sähkövirta]] voi purkautua esimerkiksi siihen koskevan ihmisen kautta maahan. Myös mikäli maadoituspiiri ei ole ehjä, vikatilanteessa [[sähköisku]] on todennäköinen.
Yleisesti ajatellaan virheellisesti, että laitteiden tulee olla kytkettynä fyysiseen maahan virheettömän toiminnan takaamiseksi. Esimerkiksi auto ja lentokone eivät ole kytkettynä fyysiseen maahan, vaan maadoitus on kytketty laitteen runkoon.
== Maadoitukseen liittyvät käsitteet ==
Rivi 32 ⟶ 34:
=== PEN-johdin ===
PEN-johdin toimii samanaikaisesti suojamaadoitus- että nollajohtimena. Se tulee mitoittaa sekä suojamaadoitusjohtimen että nollajohtimen mitoitussääntöjen mukaan. Normaalitilanteessa PEN-johtimessa kulkee myös kuormituksen paluuvirta. PEN-johtimien on oltava kelta-vihreäraitaisia koko pituudeltaan ja johtimen päät on merkittävä sinisellä lisämerkinnällä.<ref>D1-2009, PEN-johdin, s. 279</ref> Nykyisin rakennustekniikassa suositaan kuitenkin [[jakelujärjestelmät#TN-järjestelmät| TN-S -järjestelmää]], jossa suojamaadoitus ja nollajohdin asennetaan fyysisesti erilleen turvallisuuden parantamiseksi.
==Maadoitusjärjestelmien toteutukset==
Rivi 38 ⟶ 40:
'''Verkkomaisessa maadoituksessa''' rakennetaan tiheä maadoitusverkko, jonka eri pisteisiin yhdistetään maadoitettavat laitteet. Ideana on, että eri laitteiden välinen maadoitusimpedanssi olisi mahdollisimaan pieni. Tiheällä verkkorakenteella voidaan vähentää verkon silmukoihin indusoituvia häiriöitä. Verkkomaista maadoitusta käytetään suurtaajuuksisissa järjestelmissä, kuten radioasemilla.
==Maadoituksen ongelmat==
Koska kaikki maadoitukset ovat kytkettynä samaan maahan, niin mahdolliset häiriöt voivat siirtyä tätä kautta piiristä toiseen tai häiriöt voivat siirtyä maasta piiriin, esimerkiksi maahan osunut salama. Mitä lähempänä maadoituksen kytkennän pisteet ovat toisiaan, niin sitä todennäköisempää on häiriön siirtyminen piiristä toiseen.
Maadoitusjohtimen muodostama silmukka sisältää induktanssia, joka vastustaa signaalin/häiriön kulkua. Häiriösuojauksen kannalta on tärkeää pitää maadoituksen eri tyypit, kuten sähköinen maa, suojamaa, signaalimaa ja kotelomaa erillään, ongelmien välttämiseksi. Yhdistäminen tulee tarvittaessa tehdä vain sopivasta pisteestä.
Maajohdin voi toimia myös vastaanottavana antennina, joka poimii säteilemällä siirtyviä häiriösignaaleita ja siirtää niiden muodostamana maavirran galvaanisen yhteyden eli johtumisen avulla piirin muihin osiin.
==Katso myös==
| |||