Ero sivun ”Singapore” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Botti korvasi tiedoston Singapore-CIA_WFB_Map.png tiedostolla CIA_World_Factbook_map_of_Singapore_(English).png. Korvaamista pyysi käyttäjä CommonsDelinker. Syy: File renamed: To match a series of r |
|||
Rivi 223:
=== Kieli ja identiteetti ===
[[Tiedosto:Fruit Rojak.jpg|thumb|250px|Singaporelaista ''rojak''-salaattia.]]
Singaporelainen kulttuuri on väestön kirjavan taustan vuoksi ainutlaatuinen, ja maa on joutunut rakentamaan omaa identiteettiään olemassaolonsa aikana itsenäistyttyään Malesiasta 1965. Historiallisesti Singapore kuuluu malaijilaiseen kulttuuriin, maan kieleen on taas vaikuttanut siirtomaavalta Britannia. Kuitenkin kiinalaisuus ja kansainvälisyys ovat Singaporessa huomattavimmat kulttuurilliset asiat. Maa on pyrkinyt luomaan monista vaikutteista yhden yhtenäisen kulttuurin.<ref name="lehtipuu">{{Kirjaviite | Tekijä = Lehtipuu, Markus| Nimeke =Malesia, Singapore, Bali | Vuosi = 2006| Sivu = 290 | Julkaisupaikka = Keuruu | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 952-9715-16-1| Viitattu = 22.8.2014 }}</ref> Tunnetuimpia esimerkkejä maan kulttuurista on haettu singaporelaisesta keittiöstä; kulttuurin vertauskuvana on ''[[rojak]]''-salaatti, jonka moninaiset ainesosat erotettavissa, vaikka kaikkea peittää omaleimainen [[maapähkinä]]kastike. Singaporelaisuutta verrataan kastikkeeseen, joka sitoo eri ainesosat yhteen.<ref name="EC">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.everyculture.com/Sa-Th/Singapore.html | Nimeke = Culture of Singapore | Tekijä =Benedicte Brögger (toim.) | Selite = | Julkaisu = Countries and their cultures| Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =20.10.2012 | Kieli = }}</ref>
Singaporessa käytetty [[englannin kieli]] on pääasiassa brittienglantia sävytettynä [[amerikanenglanti|amerikanenglannilla]]. Paikallinen murre tai kreolikieli tunnetaan nimellä Singapore Colloquial English, mutta yleensä siitä käytetään vain nimeä [[singlish]]. Siihen on lainattu sanastoa ja kielioppia [[siniittiset kielet|kiinalaisista kielistä]], malaijista ja intialaisista kielistä. Singlish muistuttaa hyvin paljon [[manglish]]ia (Malesiassa puhuttua englantia). Singlishin käyttöaste vaihtelee. Arkielämässä sitä käytetään yleisesti, mutta virallisissa yhteyksissä puhutaan englantia. The Speak Good English Movement on kannustanut singaporelaisia puhumaan ”hyvää” englantia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,501020729-322685,00.html | Nimeke =A War of Words Over 'Singlish' | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =2002 | Julkaisija =TIME | Viitattu =27.10.2012 | Kieli = }}</ref> Viime aikoina singlishin merkitys on nähty myös tärkeänä osana kulttuurista identiteettiä. Englannin käyttö on lisääntynyt sen jälkeen, kun se otettiin pääkieleksi Singaporen koulutusjärjestelmässä. Englantia on käytetty singaporelaisessa kirjallisuudessa 1800-luvulta alkaen, mutta nykyisin kirjallisuutta ilmestyy kaikilla neljällä pääkielellä: kiinaksi, englanniksi, malaijiksi ja tamiliksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visitsingapore.org/arts_culture_singapore | Nimeke = Arts and Culture of Singapore | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Visit Singapore| Viitattu =27.10.2012 | Kieli = }}</ref>
Rivi 233:
Singaporen elokuvateollisuus alkoi varsinaisesti 1930-luvulla, jolloin kaksi singaporelaista elokuvayhtiötä alkoi tuottaa intialaisten elokuvien uusintafilmatisointeja. Ohjaajat olivat pääasiassa intialaisia, käsikirjoitukset säilytettiin ennallaan, mutta näyttelijät olivat paikallisia. Elokuvissa oli runsaasti tanssi- ja laulukohtauksia ja ne osoittautuivat erittäin suosituiksi. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aiheuttaman katkon jälkeen elokuvatuotanto noudatti sotaa edeltänyttä menestyskaavaa: intialaisten elokuvien uudelleenfilmatisointeja, joissa laulu- ja tanssinumeroilla sekä romanttisilla juonilla oli merkittävä osuus. Tämä piirre on säilynyt Malesian ja Singaporen elokuvissa 2000-luvulle asti.<ref name="filmbirth"/>
Elokuvatuotanto kasvoi 1950-luvulla huomattavasti ja sitä pidetäänkin Singaporen ja Malesian elokuvan kulta-aikana. Silloin myös malaijielokuvalle tyypilliset lajityypit alkoivat muotoutua. [[Bangsawan]]- ja intialaisvaikutteinen [[Musikaalielokuva|musikaali]] oli edelleen suosittu. Sen rinnalle tulivat kiinalaisista ja [[film noir]] -elokuvista vaikutteita saanut [[rikoselokuva]] sekä [[kauhuelokuva]], joka hyödynsi sekä Hollywoodin kauhuelokuvien kuvastoa että malaijien omaa mytologiaa. Oma elokuvatuotanto alkoi vähitellen hyytyä 1960-luvulta alkaen
Singaporen elokuvatuotanto kääntyi uuteen nousuun 1995, sillä ''[[Bugis Street]]'' ja ''[[Mee Pok Man]]'' menestyivät hyvin. Valtio aloitti elokuvatuotannon tukemisen 1998. [[Jack Neo]]n ''[[Money No Enough]]'' rikkoi 1999 ennätykset 2 miljoonan Singaporen dollarin tuotoilla ja pääsi myös kansainväliseen levitykseen.<ref name="filmbirth"/>
| |||