Ero sivun ”Olivier Messiaen” versioiden välillä

311 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
kieliasua ym.
p (Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit)
(kieliasua ym.)
[[Tiedosto:Olivier Messiaen 1930.jpg|thumb|Olivier Messiaen.]]
'''Olivier Eugène Prosper Charles Messiaen''' ([[10. joulukuuta]] [[1908]] [[Avignon]] – [[27. huhtikuuta]] [[1992]] [[Clichy-la-Garenne]]) oli [[ranska]]lainen [[säveltäjä]], [[urut|urkuri]] ja [[ornitologia|ornitologi]]. Messiaen oli pianonsoitossa itseoppinut ja aloitti säveltämisen 8-vuotiaana. 11-vuotiaana hän pääsi [[Pariisin konservatorio]]on, jossa hänen opettajiaan olivat mm. [[Marcel Dupré]] ja [[Paul Dukas]]. Vuonna [[1931]] hänet nimitettiin urkuriksi Pariisin Pyhän Kolminaisuuden ([[La Trinité]]) kirkkoon; tässä virassa hän pysyi yli 60 vuotta kuolemaansa saakka. Vuonna 1936 Messiaen kuului ranskalaisen [[avantgarde]]n "La jeune France" -säveltäjäryhmän perustajiin, ja hän opetti École Normale de Musique -koulussa ja Schola Cantorumissa vuosina 1936–39, jolloin hän kirjoitti myös useita opetuskäyttöön tarkoitettuja, edelleen julkaisemattomia kappaleita.
 
==Tuotannosta==
Ollessaan sotavankina Saksassa 1940–42 Messiaen sävelsi [[kvartetto|kvarteton]] "''[[Quatuor pour la fin du temps]]"'' ("Maailmanlopun''Aikojen lopun kvartetto"'') [[viulu]]lle, [[klarinetti|klarinetille]], [[sello]]lle ja [[piano]]lle. Vapauduttuaan hän ryhtyi opettamaan Pariisin konservatorion [[professori]]na ja saavutti kansainvälistä mainetta. Hänen oppilainaan olivat muun muassa nuoret [[Karlheinz Stockhausen]] ja [[Pierre Boulez]]. Tässä virassa hän pysyi vuoteen [[1978]] saakka.
 
Useiden urkuteosten lisäksi hänen keskeiseen tuotantoonsa kuuluvat noin kaksituntinen pianosarja ''Kaksikymmentä tutkielmaakatsahdusta Jeesus-lapsestalapseen'' (''Vingt regards sur l'Enfant-Jésus'') (1944), 10-osainen ''[[Turangalîla-sinfonia|Turangalîla]]'' (1948), sinfonia [[ondes Martenot]]ille’lle, pianolle, orkesterille ja eksoottisille lyömäsoittimille, 14-osainen ''[[La Transfiguration de Notre-Seigneur Jésus-Christ]]'' (1969) kuorolle, soolosoittimille, orkesterille ja laajalle perkussioryhmällelyömäsoitinryhmälle, 12-osainen ''Kanjoneista tähtiin'' (''Des canyons aux étoiles'', (1974) orkesterille ja soolosoittimille sekä ooppera ''[[Franciscus Assisilainen (ooppera)|Franciscus Assisilainen]]'' (''Saint François d'Assise'')(, 1983).
 
Messiaenin musiikin perusta on syvä katolinen mystiikka, ja hänen teoksensa tuovat julki tämän individualistis-uskonnollisen näkemyksen. Toisin kuin useimpien länsimaisten säveltäjien tuotanto Messiaenin musiikki ei perustu dynaamiseen kehittymisen ideaan: esimerkiksi sonaattimuotoa Messiaen ei käyttänyt lainkaan. Musiikki on suhteellisen helposti messiaenilaiseksi tunnistettavaa, paikallaan pysyvää, modaalista, äänenväriin ja rytmiikkaan perustuvaa, ja rakentuu monenlaisesta epätavallisesta materiaalista: kaikkea [[gregoriaaninen laulu|gregoriaanisesta laulusta]] ja itämaisesta [[kirkkosävellaji|modaliteetista]] ja rytmistä [[sarjallisuus|sarjallisuuteen]], [[elektronimusiikki]]in ja lintujen lauluun (josta hän kirjoitti tutkielman ja suunnattoman pitkän pianosarjan "Catalogue d'oiseaux"). Ominaista on ennen kaikkea hienostunut, monimutkainen ja tarkka rytmiikka ja hyvin kehittynyt äänenvärin käyttö.
 
Kaikkien aikojen ensimmäinen kokonaan sarjallinen sävellys on vuoden [[1949]] ''Modes de valeurs et d'intensités'' vuodelta [[1949]]. Messiaen käytti joissakin teoksissaan myös vuonna [[1928]] keksittyä sähköistä [[ondes Martenot]] -soitinta.
 
Messiaen kirjoitti paljon säveltämistyönsä teoriasta ja tekniikasta.
 
==Modaalisen musiikin uusi tuleminen==
[[Tonaalisuus|Tonaalinen]] musiikki (pääasiassa 1700- ja 1800-lukujenluvun musiikki) erotuksena aiemmasta [[modaalisuus|modaalisesta]] ja uudemmasta [[atonaalisuus|atonaalisesta]] musiikista kirjoitettiin kiinteään viitekehykseen, jota sanottiin [[sävellaji]]ksi. Sävellajeja on vain kaksi, duuri ja molli, jotka voidaan [[transponointi|transponoida]] eri sävelaloihin.
 
Vaikka Messiaen, vaikka sanoikinluonnehtikin käsitteitä ''tonaalinen'', ''modaalinen'', ''sarjallinen'' jne. harhaanjohtaviksi analyyttisiksi mukavuuksiksi, hän loi sävellysten viitekehykseksi määrältään rajoitettujen [[transponointi|transpoosien]] modaliteetin. Tämän perustana oli kahdentoista sävelen [[Kromaattinen (musiikki)|kromaattinen]] [[sävelasteikko]]: C, Cis, D, Dis, E, F, Fis, G, Gis, A, Ais, H, C, mutta kysymys ei kuitenkaan ollut [[dodekafonia]]sta. Messiaenin ensimmäinen [[moodi]] on koko[[sävelasteikko]]: C, D, E, Fis, Gis, Ais, C. Kun tämä transponoidaan (nostetaanpuolisävelaskeleen taiverran lasketaanylemmäs puolisävelaskeleellatai alemmas), niin saadaan toinen kokosävelasteikko Cis, Dis, F, G, A, H, Cis, ja kun tämä transponoidaan edelleen, niin saadaan sama asteikko mistäjosta lähdettiin. Transpoosien määrä on kaksi. Toisen moodin kaava on neljä kertaa (puoliaskel, kokoaskel), kuten: C, Cis, Dis, E, Fis, G, A, Ais, C. Tämä asteikko, joka tunnetaan myös oktatonisena asteikkona, voidaan transponoida puoliaskelin kahdesti joko ylöspäin tai alaspäin päätymättä samaan asteikkoon. Transpoosien määrä on kolme. Kolmannen moodin kaava on kolme kertaa (kokoaskel, puoliaskel, puoliaskel) kuten: C, D, Dis, E, Fis, G, Gis, Ais, H, C. Moodeja voidaan generoida aina seitsemänteen saakka, mutta kiintoisampia ovat toinen ja kolmas moodi. Messiaen löysi tavat käsitellä moodejansa sekä melodisesti että harmonisesti. Kysymys on atonaalisesta musiikista, sillä mitään säveltä ei voida käsitellä perussävelenä.
[[Tonaalisuus|Tonaalinen]] musiikki (pääasiassa 1700- ja 1800-lukujen musiikki) erotuksena aiemmasta [[modaalisuus|modaalisesta]] ja uudemmasta [[atonaalisuus|atonaalisesta]] musiikista kirjoitettiin kiinteään viitekehykseen, jota sanottiin [[sävellaji]]ksi. Sävellajeja on vain kaksi, duuri ja molli, jotka voidaan [[transponointi|transponoida]] eri sävelaloihin.
 
Messiaen oppi käsittelemään moodejaan sekä melodisesti että harmonisesti. Kysymys on atonaalisesta musiikista, sillä mitään säveltä ei voida käsitellä perussävelenä.
Messiaen, vaikka sanoikin käsitteitä ''tonaalinen'', ''modaalinen'', ''sarjallinen'' jne. harhaanjohtaviksi analyyttisiksi mukavuuksiksi, loi sävellysten viitekehykseksi määrältään rajoitettujen [[transponointi|transpoosien]] modaliteetin. Tämän perustana oli kahdentoista sävelen [[Kromaattinen (musiikki)|kromaattinen]] [[sävelasteikko]]: C, Cis, D, Dis, E, F, Fis, G, Gis, A, Ais, H, C, mutta kysymys ei kuitenkaan ollut [[dodekafonia]]sta. Messiaenin ensimmäinen [[moodi]] on koko[[sävelasteikko]]: C, D, E, Fis, Gis, Ais, C. Kun tämä transponoidaan (nostetaan tai lasketaan puolisävelaskeleella), niin saadaan toinen kokosävelasteikko Cis, Dis, F, G, A, H, Cis ja kun tämä transponoidaan edelleen, niin saadaan sama asteikko mistä lähdettiin. Transpoosien määrä on kaksi. Toisen moodin kaava on neljä kertaa (puoliaskel, kokoaskel) kuten: C, Cis, Dis, E, Fis, G, A, Ais, C. Tämä asteikko, joka tunnetaan myös oktatonisena asteikkona, voidaan transponoida puoliaskelin kahdesti joko ylöspäin tai alaspäin päätymättä samaan asteikkoon. Transpoosien määrä on kolme. Kolmannen moodin kaava on kolme kertaa (kokoaskel, puoliaskel, puoliaskel) kuten: C, D, Dis, E, Fis, G, Gis, Ais, H, C. Moodeja voidaan generoida aina seitsemänteen saakka, mutta kiintoisampia ovat toinen ja kolmas moodi. Messiaen löysi tavat käsitellä moodejansa sekä melodisesti että harmonisesti. Kysymys on atonaalisesta musiikista, sillä mitään säveltä ei voida käsitellä perussävelenä.
 
==Teokset==
 
==Teoksia==
{{Palstoitus alkaa}}
*1917 La dame de Shalott – piano
*1921 Deux ballades de Villon – laulu ja piano
*1943–44 Trois Petites liturgies de la présence divine – kuoro, solistit, orkesteri
*1944 Vingt regards sur l'Enfant Jésus – piano
{{Palstanvaihto}}
*1945 Harawi – sopraano ja piano
*1945 Pièce – oboe ja piano
*Feuillets inédits – ondes Martenot, piano – julkaistu 2001
*Vuonna 1997 löydettiin 1928 sävelletty Prélude – urut
{{Palstoitus loppuu}}
 
==Kirjallisuutta==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Broad, Stephen | Nimeke=Olivier Messiaen: Journalism 1935–1939 | Julkaisija=Ashgate | Julkaisupaikka=Farnham | Vuosi=2012 | Isbn=978-0-7546-0876-9 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Dingle, Christopher – Fallon, Robert (toim.) | Nimeke=Messian Perspectives 1: Sources and Influences | Julkaisija=Ashgate | Julkaisupaikka=Farnham | Vuosi=2013 | Isbn=978-1-4094-2695-0 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Dingle, Christopher – Fallon, Robert (toim.) | Nimeke=Messian Perspectives 2: Techniques, Influence and Reception | Julkaisija=Ashgate | Julkaisupaikka=Farnham | Vuosi=2013 | Isbn=978-1-4094-2696-7 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Isopuro, Jukka (päätoim.) | Nimeke=Sävelten maailma 3 | Julkaisija=WSOY | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=1992 | Isbn=951-0-15766-X | Sivu=296–303 }}
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www2.siba.fi/historia/1900/gallia_artikkelit/messiaen_gal.html Olivier Messiaen].] Sibelius-akatemia.
 
{{AAKKOSTUS:Messiaen, Olivier}}
28 408

muokkausta