Wikipedia

Ero sivun ”Saint-Gobain” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
Uudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
128 436 muokkausta
Luotu kääntämällä sivu ”Saint-Gobain”
 
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
128 436 muokkausta
fix w ym
Rivi 1:
'''Saint-Gobain S.A.''' on [[Ranskaranska]]<nowiki/>ranskalainenlainen rakennustuotteita valmistava, kansainvälisesti toimiva yritys. Vuonna 1665 Pariisissa[[Pariisi]]ssa perustetun yrityksen pääkonttori on nyt Pariisin länsipuolen esikaupungeissa  [[La Défense]]<nowiki/>ssa ja [[Courbevoie]]<nowiki/>ssa.
 
== Historiaa ==
Saint-GobainGobainin edeltäjä ''Manufacture royale de glaces de miroirs'' (”Kuninkaallinen peililasitehdas”) perustettiin 1600-luvun puolivälin uutustuotteen, peililasin[[peili]]lasin valmistajaksi kilpailemaan venetsialaisten[[venetsia]]laisten peilintekijöiden kanssa.<ref>Abbott PaysonSe palkkasi Usher,aluksi "Colbertvenetsialaisia andpeilintekijöitä Governmentaltavoitteen Controlsaavuttamiseksi. ofYhtiön Industryomistaja-johtaja Nicolas indu SeventeenthNoyer Centurysai France"20 invuodeksi ''Theyksinoikeuden Reviewpeilinvalmistukseen. ofYhtiö Economicstoimitti andpeilit Statistics''muun '''16'''.11muassa (November[[Versailles|Versailles’n]] 1934:237-240)peilisaliin.</ref>
 
Vuonna 1688 kilpaileva yritys ''Compagnie Thévart'' keksi uuden peilinvalmistustekniikan, jolla päästiin Noyer’n peilitehtaan metrin pituisten peilien ohi noin puolentoista metrin mittaisilla yhtenäisillä peileillä. Pian Ranskan viranomaiset määräsivät tehtaat yhdistymään uudeksi peiliyhtiöksi ''Compagnie Plastier'', joka kuitenkin meni konkurssiin 1702. Ranskalaiset ja sveitsiläiset rahoittajat kuitenkin pelastivat yrityksen, jonka nimeksi tuli nyt ''Compagnie Dagincourt''. Se sai myös kuninkaalliset patentit toiminnalleen, minkä turvin se onnistui toimimaan menestyksekkäästi [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan vallankumoukseen]] 1789 saakka. Vallankumouksen seurauksena Dagincourtin erivapaudet poistettiin, mutta se onnistui vielä tuottamaan menestyksekkäästi korkeamman laatutason peilejä siitä huolimatta, että 1800-luvun alkuvuosikymmeninä markkinoille tuli monia ranskalaisia ja belgialaisia[[belgia]]laisia halvempien peilien tekijöitä.▼
Tämä '''''Manufacture royale de glaces de miroirs''''' (”Kuninkaallinen peililasitehdas”) palkkasi aluksi venetsialaisia peilintekijöitä tavoitteen saavuttamiseksi. Yhtiön omistaja-johtaja Nicolas du Noyer, sai 20 vuodeksi yksinoikeuden peilinvalmistukseen. Yhtiö toimitti peilit muun muassa Versailles’n peilisaliin.
 
Saint-Gobain-nimen saanut yhtiö alkoi kuitenkin laajentaa tuotevalikoimaansa peileistä vaativiin rakennuslaseihin ja ikkunoihin, joita se toimitti muun muassa Lontoon [[Crystal PalaceenPalace]]en, Pariisin [[Grand Palais|Grand]] ja [[Petit Palais]] -rakennuksiin ja Milanon[[Milano]]n rautatieasemarakennukseen.▼
Vuonna 1688 kilpaileva yritys ''Compagnie Thévart'' keksi uuden peilinvalmistustekniikan, jolla päästiin Noyer’n peilitehtaan metrin pituisten peilien ohi noin puolentoista metrin mittaisilla yhtenäisillä peileillä.
 
1800-luvun puolivälissä Saint-Gobain ja toinen lasinvalmistaja ''Saint-Quirin'' yhdistyivät, ja uudella suuryrityksellä oli pian 25 prosentin markkinaosuus koko Euroopassa. Yritys toimitti rakennuslasien ja peilien lisäksi muun muassa aihiot, joista hiottiin sen ajan suurimpien tähtikaukoputkien linssit.▼
Vuonna 1695 Ranskan viranomaiset määräsivät tehtaat yhdistymään uudeksi peiliyhtiöksi ''Compagnie Plastier, joka kuitenkin meni konkurssiin 1702.''
 
=== 1900-luvun alkupuoli ===
▲Ranskalaiset ja sveitsiläiset rahoittajat kuitenkin pelastivat yrityksen, jonka nimeksi tuli nyt ''Compagnie Dagincourt''. Se sai myös kuninkaalliset patentit toiminnalleen, minkä turvin se onnistui toimimaan menestyksekkäästi Ranskan vallankumoukseen 1789 saakka. Vallankumouksen seurauksena Dagincourtin erivapaudet poistettiin, mutta se onnistui vielä tuottamaan menestyksekkäästi korkeamman laatutason peilejä siitä huolimatta, että 1800-luvun alkuvuosikymmeninä markkinoille tuli monia ranskalaisia ja belgialaisia halvempien peilien tekijöitä.
Saint-Gobain laajensi 1910-luvulla valikoimaansa talous- ja pakkauslasiin[[pakkaus]]lasiin ja 1920-luvulla lasivillan[[lasivilla]]n ja [[lasikuitu|-kuidun]] valmistukseen. Lasivillaa käytettiin eristeeksi, teknisiin tekstiileihin ja rakennusten vahvikekerroksiin. Vuonna 1937 perustettiin lasivillaeristeille oma tytäryhtiö ''Isover''.▼
 
Saint-Gobain kehitti myös uusia lasinvalmistustekniikoita, joiden avulla se kykeni tarjoamaan [[Autoteollisuus|autoteollisuuden]] vaatimia särkymättömiä ja kaarevia lasipintoja. Vuonna 1930 jo 28 prosenttia yhtiön myynnistä tuli autoteollisuudesta.▼
▲Saint-Gobain-nimen saanut yhtiö alkoi kuitenkin laajentaa tuotevalikoimaansa peileistä vaativiin rakennuslaseihin ja ikkunoihin, joita se toimitti muun muassa Lontoon Crystal Palaceen, Pariisin Grand ja Petit Palais -rakennuksiin ja Milanon rautatieasemarakennukseen.
 
=== 1900-luvun loppupuoli ===
▲1800-luvun puolivälissä Saint-Gobain ja toinen lasinvalmistaja Saint-Quirin yhdistyivät, ja uudella suuryrityksellä oli pian 25 prosentin markkinaosuus koko Euroopassa. Yritys toimitti rakennuslasien ja peilien lisäksi muun muassa aihiot, joista hiottiin sen ajan suurimpien tähtikaukoputkien linssit.
 
=== 1910-1950: Post industrial revolution ===
▲Saint-Gobain laajensi 1910-luvulla valikoimaansa talous- ja pakkauslasiin ja 1920-luvulla lasivillan ja -kuidun valmistukseen. Lasivillaa käytettiin eristeeksi, teknisiin tekstiileihin ja rakennusten vahvikekerroksiin. Vuonna 1937 perustettiin lasivillaeristeille oma tytäryhtiö Isover.
 
▲Saint-Gobain kehitti myös uusia lasinvalmistustekniikoita, joiden avulla se kykeni tarjoamaan autoteollisuuden vaatimia särkymättömiä ja kaarevia lasipintoja. Vuonna 1930 jo 28 prosenttia yhtiön myynnistä tuli autoteollisuudesta.
 
=== 1950–1970: Pont-à-Mousson merger ===
Sodan jälkeisenä jälleenrakennuskautena Saint-Gobainin liiketoiminta menestyi hyvin, ja henkilöstömäärä kasvoi 35 tuhannesta vuonna 1950 yli sataan tuhanteen vuonna 1969, jolloin yrityksellä oli noin 150 tytäryhtiötä ympäri maailmaa. Ranskan kotimarkkinat edustivat enää viidennestä Saint-Gobainin liikevaihdosta.
 
1970-luvun vaihteessa Saint-Gobain fuusioitui toisen ranskalaisen rakennustuotekonsernin Pont-à-Moussonin kanssa ja sai näin tuotevalikoimiinsa myös putket. Monien muiden yhtiöiden tavoin Saint-Gobain kärsi 1970-luvun öljykriisistä[[öljykriisi]]stä, ja 1980-luvulla Ranskan sosialistihallitus pyrki valtiollistamaan yhtiön. Se kuitenkin palasi yksityisomistukseen vuonna 1987 ja jatkoi voimakasta kansainvälistymistä.
 
== ReferencesLähteet ==
{{ReflistViitteet}}
[[Luokka:CAC 40 -indeksi]]
[[Luokka:Ranskalaiset teollisuusyritykset]]
[[Luokka:Rakennustuotevalmistajat]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Saint-Gobain”