Ero sivun ”Hedelmällinen puolikuu” versioiden välillä

'''Hedelmällinen puolikuu''' on [[Lähi-itä|Lähi-idässä]] sijaitseva, [[Turkki|Turkin]] ja [[Iran]]in vuorten eteläpuolinen alue. Se kattaa lähinnä [[Irak]]in, [[Syyria]]n, [[Libanon]]in, [[Israel]]in ja [[Jordania]]n hedelmälliset alueet sekä osia Kaakkois-Turkista ja Lounais-Iranista. Alueella virtaavat [[Mesopotamia]]n suuret virrat [[Eufrat]] ja [[Tigris]] sekä muun muassa Syyrian [[Orontes]] ja [[Levantti|Levantin]] [[Jordan]]. Usein myös [[Niili]]n laakso [[Egypti]]ssä luetaan kuuluvaksi alueeseen.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/205250/Fertile-Crescent | Nimeke = Fertile crescent | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 9.3.2013 | Kieli = }}</ref>

 

Egyptistä Israelin, Jordanian, Libanonin ja Syyrian Jazirahin kautta Irakiin [[Persianlahti|Persianlahdelle]] ulottuvan viljavan alueen ala on 400&nbsp;000&ndash;500&nbsp;000 km² ja väestö nykyään 40&ndash;50 miljoonaa.

 

 

[[Radiohiiliajoitus]]ten mukaan kasvit otettiin viljelyyn hedelmällisen puolikuun alueella ensimmäisenä ihmisen historiassa viimeistään 8500 eaa., ja eläimet kesytettiin siellä viimeistään 8000 eaa.<ref>Diamond, s. 106</ref> Jo 11&nbsp;000 eaa. alueella oli kehitetty luonnovaraisten viljakasvien korjaamiseen, käsittelyyn ja säilytykseen sopivia työkaluja ja menetelmiä, kuten [[sirppi]], [[huhmar]], [[survin]] ja jauhinkivet, sekä jyvien paahtotekniikka ja vesitiiviit maanalaiset säilytystilat.<ref>Diamond, s. 119–120</ref>

Osalla varhaisesta viljelyalueesta satoi riittävästi viljan kasvulle ilman keinokastelua, eli yli 200-300 mm<ref name="elma">Elävä maailmanhistoria, Geoffrey Parker, Otava 2006, ISBN 951-1-20444-0, s. 18</ref>. Sademäärä oli riittävä matalilla vuorilla ja heinäaroilla<ref>Ihmisen suku, Kivikauden ihmiset, Göran Burenhult s. 18 oikea palsta</ref>.

 

 

Alueen kahdeksan niin sanottua maanviljelyn "perustajakasvia" olivat [[yksijyvävehnä]], [[kaksijyvävehnä]], [[ohra]], [[Linssi (kasvi)|linssi]], [[herne]], [[kahviherne]], [[syylälinnunherne]] ja [[pellava]].<ref>Diamond, s. 153</ref>