Avaa päävalikko

Muutokset

4 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
{{Pääartikkeli|[[Klassinen kreikka]]}}
 
Klassisena aikana kreikka ei ollut yhtenäinen kieli, vaan se jakaantui useaan eri murteeseen, joiden [[keskinäinen ymmärrettävyys]] oli joskus heikkoa. Sivistyneistö pystyi kuitenkin useimmiten kommunikoimaan keskenään. Murteisiin kuuluivat [[Arkadia]]ssa ja [[Kypros|Kyproksella]] puhuttu [[Arkado-kyproslainen murre]], Etelä- ja Länsi-Kreikassa puhuttu [[doorilainen murre]] (johon lasketaan usein myös niin sanotut luoteismurteet), [[Lesbos|Lesboksen]] saarella ja [[Anatolia|Vähän-Aasian]] rannikon pohjoisosissa puhuttu [[aiolialainen murre]] sekä Vähän-Aasian rannikon eteläosissa puhuttu [[joonialainen murre]], josta [[Attika]]ssa puhuttu [[attikalainen murre]] on kehittynyt.
 
Yhtenäistä kirjakieltä ei vielä ollut, vaan murteita käytettiin myös kirjallisuudessa. Esimerkiksi [[kuorolyriikka]] oli yleensä kirjoitettu doorilaisella murteella. [[Homeros|Homeroksen]] eepokset on kirjoitettu taiteellisella sekakielellä, jossa yhdistyy monen eri murteen ja aikakauden vaikutus ja jota kukaan ei puhunut sellaisenaan. Arvostetuimpaan asemaan nousi attikalainen murre, jota pidetään kreikan kaikkein ”klassisimpana” muotona ja jolla suurin osa kaikkein kuuluisimmista kreikankielisistä teoksista on kirjoitettu. Se on myös juuri se kreikan muoto, jota myöhempinä aikoina on opetettu kouluissa klassisena kielenä.
Rekisteröitymätön käyttäjä