Ero sivun ”Operaatio Lachsfang” versioiden välillä

'''Operaatio Lachsfang''' ('lohenpyynti') oli [[Toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] Saksan suunnitelma [[Kantalahti (kaupunki)|Kantalahden]] ja [[Belomorsk]]in valtaamiseksi Suomen tuella. Tarkoitus oli katkaista [[Muurmannin rata]] kokonaan, jotta estettäisiin [[Lend-lease|liittoutuneiden materiaalikuljetuksia]] Neuvostoliittoon [[Murmansk]]in sataman kautta.

Operaation suunnittelu alkoi [[Saksan XXXVI armeijakunta|Saksan XXXVI vuoristoarmejakunnassavuoristoarmeijakunnassa]] 22. heinäkuuta 1942.

Suunnitelman mukaan vuoristoarmejakunnanvuoristoarmeijakunnan piti 80 000 miehen voimin hyökätä pohjoisessa Kantalahden suuntaan ja Suomen samalla vallata etelämpänä Belomorsk. Suomi oli ollut aiemmin poliittisista syistä vastahakoinen Muurmannin radan katkaisemiseen. Saksan yhteysupseeri [[Waldemar Erfurth|kenraali Erfurth]] tunnusteli aluksi Suomen kantaa Hitlerin päiväkäskyyn nro 44 yleisesikunnnanyleisesikunnan päällikkö [[Erik Heinrichs]]ilta, sitten ylipäällikkö [[Mannerheim]]ilta. Mannerheim suhtautui nyt elokuun alussa hankkeeseen muodollisesti pidättyvän myönteisesti, mutta asetti Suomen osallistumiselle korkeat ehdot. Ensinnäkin Saksan olisi ensin vallattava [[Leningrad]] (operaatio Nordlicht), jotta Suomi voisi vapauttaa [[Karjalankannaksen valtaus 1941|Kannaksella olleita joukkojaan]] Belomorskin operaatioon. Suomen piti myös saada [[Luftwaffe|Saksan ilmavoimien]] tuki ja runsaita polttoainetoimituksia. Lisäksi Mannerheim edellytti että Saksa Leningradin vallattuuaanvallattuaan olisi itse ensin hyökännyt [[Syväri]]n suunnassa antaen Suomelle selustatukea, mikä näytti vaikeasti toteutettavalta vaatimukselta. Näillä ehdoilla Mannerheim lupasi kymmenen suomalaisdivisioonan ja panssaroidun divisioonan aloittavan hyökkäyksen koilliseen [[Maaselän Ryhmä|Maanselän rintamalta]]. Nähtiin välttämättömäksi että operaatio saataisiin toteutetuksi ennen talven tuloa.<ref name=HL1>Henrik O. Lunde (2011) Finland's War of Choice: The Troubled German-Finnish Coalition in WWII. Casemate Publishers [http://books.google.fi/books?id=1izr3Cwhtz8C&printsec=frontcover&hl=fi#v=onepage&q&f=false Google Books]</ref>

Hitlerin päiväkäsky nro 45 heinäkuussa 1942 määräsi [[Pohjoinen armeijaryhmä|pohjoisen armeijaryhmän]] valmistautumaan Leningradin valtaukseen eli operaatio Nordlichtiin viimeistään syyskuussa 1942. Pohjoisen armeijaryhmään kuulunut [[Saksan 5. vuoristodivisioona]] oli tarkoitus vapauttaa 15. elokuuta osallistumaan Lachsfangiin. Tämän osoittauduttua vaikeaksi Hitler määräsi Norjasta [[Saksan 3. vuoristodivisioona|3. vuoristodivisioonan]] Suomeen. Neuvostoliiton aloitettua massiivisen hyökkäyksen pohjoista armeijaryhmää vastaan [[Vahriselkä|Vahriselässä]] 27. elokuuta 1942 Saksa joutui suuntaamaan tämänkin joukon Leningradin rintaman tueksi. Saksa päätyi hylkäämään operaatio Nordlichtin 20. lokakuuta, ja tämän myötä hautaamaan myös Lachsfangin.<ref name=HL2>Henrik O. Lunde (2013) Hitler's Wave-Breaking Concept: An Analysis of the German End-Game in the Baltic. Casemate Publishers [http://books.google.fi/books?id=6thybDfFTV0C&dq=operation+Lachsfang&hl=fi&source=gbs_navlinks_s Google Books] Sivut 82-84 ja 273.</ref> Suomalaiset eivät tämän jälkeen suunnitelleet uutta hyökkäystä Belomorskiin.