Ero sivun ”Ydinsynteesi” versioiden välillä

12 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
Kieli huoltuu.
(→‎Neutronisieppaus: Parannettu kieliasua. Lisääkin paranneltavaa olisi. lopun viittaus lyijyn ja platinan suhteisiin maailmankaikkeudessa jää auki.)
(Kieli huoltuu.)
'''Ydinsynteesi''' eli '''nukleosynteesi''' on tapahtuma, jossa uusi [[atomiatomiydin]] muodostuu olemassa olevista vapaista [[nukleoni|nukleoneista]] eli [[protoni|protoneista]] ja [[neutroni|neutroneista]]. Ensimmäiset nukleonit syntyivät [[alkuräjähdys|alkuräjähdyksessä]] [[gluoni]]en avulla, kun [[maailmankaikkeus|maailmankaikkeuden]] lämpötila oli laskenut alle kymmenen miljoonan [[celsiusaste]]en lämpötilaan. Suurin osa nukleosynteeseistä tapahtuu [[tähti|tähdissä]], jotka ovat tuottaneet ja tuottavat edelleen kaikki [[helium]]ia raskaammat [[alkuaine]]et.
 
==Alkuräjähdyksen ydinsynteesi==
{{pääartikkeli|[[Alkuräjähdyksen ydinsynteesi]]}}
Alkuräjähdyksen ensimmäisinä kolmena minuuttina syntyisyntyivät nukleosynteesillä maailmankaikkeuden kevyiden alkuaineiden varastot, [[vety]], [[helium]] sekä jonkin verran [[deuterium]]ia ja [[litium]]ia. Näistä alkuaineista deuterium ja litium tuhoutuutuhoutuvat [[tähti|tähdissä]], joten niiden määrä vähenee maailmankaikkeuden ikääntyessä. Vaikka alkuräjähdyksessä syntyi alkuaineita vain muutamia alkuaineita, on alkuräjähdyksen synnyttämien alkuaineiden kokonaismäärä maailmankaikkeuden atomeista nykytiedolla 98–99 [[prosentti]]a.
 
==Tähtien ydinsynteesi==
 
==Neutronisieppaus==
Luonnossa esiintyy myös rautaa raskaampia alkuaineita, joita syntyy niin ikään tähdissä. Näissä tapauksissa kyseessä ei kuitenkaan ole enää raudan fuusioituminen, vaan energiaa kuluttava [[hidas neutronisieppaus|hidas-]] tai [[nopea neutronisieppaus]] (myös ''s-prosessi'' jossa s onja ''slowr-prosessi'' jaengl. sanoista ''r-prosessislow'' jossa r onja ''rapid''). Prosessissa [[vahva ydinvoima]] sieppaa irtoneutroneita,irtoneutroneja ja kasvattaa atomin kokoa. UseastiUsein [[heikko ydinvoima]] hajottaa näin kasvatetunkasvatetusta atominatomiytimestä yhden neutronin protoniksi ja elektroniksi. Tätä prosessia kutsutaan myös [[beetahajoaminen|beetahajoamiseksi]]. Neutronin muuntuminen protoniksi sitoutuneissa ytimissä mahdollistaa raskaampien alkuaineiden synnyn lisäämällä ytimen stabiiliutta ja kasvattamalla atomin järjestyslukua. Prosessien tehoeroja voidaan verrata atomipainoltaan lähes identtisten [[platina|platin]]an (atomipaino 195) ja [[lyijy|lyij]]yn (atomipaino 207) avulla. Mikäli prosessit olisivat yhtä tehokkaita, platina olisi maailmankaikkeudessa yleisempää kuin lyijy. Kuitenkin platinaa syntyy ainoastaan r-prosessissa, eli prosessissa, joka käynnistyy vain [[tähden luhistuminen|tähden luhistumisen]] hetkellä. Lyijyä taas syntyy s-prosessissa, joka on hitaampi, mutta joka kokonaisuudessaan pystyy tuottamaan enemmän ytimiä kuin r-prosessi.
Uusimpien tietojen mukaan alkuaineita tinasta eteenpäin tuottavat muut reaktiot kuin neutronisieppaukset.