Ero sivun ”Burjatia” versioiden välillä

| colspan="2" style="text-align: left; font-size: smaller;" |¹burjaatinkielinen nimi<br />²Venäjänkielinenvenäjänkielinen nimi

MaailmanNoin 60 % maailman syvimmän järven [[Baikaljärvi|Baikalin]] rantaviivasta on Burjatian puolella, ja järvi sijaitseekin suureksi osaksi Burjatian aluellaalueella.<ref name="About Buryatia"/> Järvessä elää kaikkiaan yli 2&nbsp;500 eri eläinlajia,<ref name="About Buryatia"/> joista suurin osa on [[kotoperäisyys|kotoperäisiä]]. MuistaMuita Burjatian järviä ovat muun muassa Gusinoje, [[Jeravna|Jeravnoje]], [[Baunt]] ja Barguzin. MerkittävämmätMerkittävimmät joet ovat Baikaljärveen laskevat [[Selenga]], [[Barguzin]] ja [[Ylä-Angara]]. Tasavallan pohjoisosassa virtaa lisäksi [[Lena]]an laskeva [[Vitim]] ja lounaisosassa [[Angara]]an laskeva [[Irkut]].

Burjatiassa vallitsee ankara [[mannerilmasto]] lyhyine ja kuumine kesineen sekä kylmine ja vähälumisine talvineen.<ref name="About Buryatia">{{Verkkoviite | Osoite = http://egov-buryatia.ru/eng/index.php?id=9 | Nimeke = Information portal of the bodies of state power of Republic of Buryatia | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = About Buryatia | Julkaisu = Official website of the Republic of Buryatia | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Committee of information technologies and documentary communication of Administration of the President and the Government of the Republic of Buryatia | Viitattu = 8.9.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> Keväät ovat tuulisia ja lämpötila pysyttelee pitkään pakkasen puolella eikä sateita ole juuri ollenkaan.<ref name="About Buryatia"/> Syksy tulee vähitellen ilman säätilan suuria muutoksia, ja toisinaan syksyt ovat pitkiä ja lämpimiä.<ref name="About Buryatia"/> Keskilämpötila on tammikuussa on -18 °C, heinäkuussa +22 °C, ja koko vuoden keskilämpötila on -1,6 °C.<ref name="About Buryatia"/> Heinä-elokuussa sataa runsaasti ja koko vuoden keskimääräinen sademäärä on 244 mm.<ref name="About Buryatia"/><!-- Keskilämpötila on tammikuussa -24,5 ˚C ja heinäkuussa +17,5 ˚C. Keskimääräinen sademäärä on 244 millimetriä, jokilaaksoissa 250–300 mm ja vuoristoissa 300–500 millimetriä. -->

Venäjän vuoden 2002 laskennan mukaan [[burjaatit]] muodostivat 27,8&nbsp;% Burjatian väestöstä. Suurin etninen ryhmä olivat [[venäläiset]], joita on lähes 67,8&nbsp;%. Lisäksi väestöstä oli [[ukrainalaiset|ukrainalaisia]] 1,0&nbsp;%, [[tataarit|tataareja]] 0,8&nbsp;% ja muita 2&nbsp;% (muun muassa [[valkovenäläiset|valkovenäläisiä]], [[evenkit|evenkejä]] ja [[juutalaiset|juutalaisia]]). Burjaatit ovat mongolilainen kansamongolikansa, ja heillä on kulttuurillisia ja poliittisia etuoikeuksia. Burjaatit, evenkit ja [[tuvat]] ovat alueen alkuperäisasukkaita.

<small>*Vuonna 1926 Burjaatti-Mongolien ASNT käsitti myös [[Agan Burjatia]] ja [[Ust-Ordan Burjatia]]n autonomiset piirikunnat sekä [[Olhonskin piiri]]n, jotka vuonna 1937 erotettiin Burjaatti-MongoliesnMongolien ASNT:sta.</small>

Burjatian tasavallan perustuslaki hyväksyttiin 22. helmikuuta 1994 .

Burjatialla on 65-jäseninen [[parlamentti]], jonka jäsenet valitaan joka neljäs vuosi. Perustuslain mukaan vaalitulos ei kelpaa, jos äänestysaktiivisuus jää alle 1/3. Vuodesta 2007 parlamentin puhemiehenä toimii [[Matvei GeršhevitšGerševitš]].

Burjatian liikenneyhteydet ovat kohtalaiset. [[Siperian rata]] kulkee tasavallan läpi, ja Ulan-Udessa siitä erkanee rata Mongolian pääkaupunkiin [[Ulan-Bator]]iin. Merkittävin lentokenttä on Ulan-Udessa.

Burjatiassa on ollut ihmisasutusta [[Kivikausi|kivikaudelta]] lähtien. [[Uiguurit]], [[evenkit]] ja [[hunnit|hunnilaiset]] heimot asuttivat aluetta [[200-luku eaa.|200-luvulta eaa.]] [[1000-luku|1000-luvulle]] asti. Alue yhdistettiin [[Mongolivaltakunta]]an [[1200-luku|1200-luvulla]]. Sana burjaatti mainitaan ensimmäisen kerran mongolisissa lähteissämongolilähteissä [[1240]].

[[Venäjän vallankumous|Venäjän vallankumouksen]] aikana vuonna [[1917]] perustettiin Burjatian kansallinen komitea. Vallankumouksen jälkeen Burjatia joutui [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] valtaan. [[Burjaatti-Mongolien autonominen alue]] perustettiin 9. tammikuuta 1922 . Siitä muodostettiin [[Burjaatti-Mongolien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta]] [[30. toukokuuta]] [[1923]]. Burjaatti-Mongolien ASNT:n alue pieneni vuonna 1937 , jolloin [[Ust-Ordynskin Burjatia]]n ja [[Agan Burjatia]]n kansalliset piirikunnat erotettiin siitä. Vuonna 1958 neuvostotasavallan nimi muutettiin muotoon [[Burjaattien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta]].

Neuvostoaikana toteutettu karjatalouden kollektivisointi merkitsi loppua burjaattien paimentolaiselämäntavalle. He muun muassa korvasivat huopatelttansa puisilla taloilla. Heidän perinteinen perhekeskeinen kulttuurinsa ja sukurakenteensa kuitenkin säilyivät. BurjaatinkielenBurjaatin kielen opetus kiellettiin kouluissa 1970-luvulla. Uskonnolliset perinteet otettiin uudelleen käyttöön 1980-luvun lopulla ja tasavaltaan on avattu tämän jälkeen lukuisia buddhalaisia temppeleitä.

[[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] hajotessa 1990-luvun alussa Burjaattien ASNT antoi suvenerisuusjulistuksensuvereenisuusjulistuksen vuonna 1990 ja muutti nimensä Burjatian tasavallaksi 1992.