Ero sivun ”Sosiaalidemokratia” versioiden välillä

Sosiaalidemokratian arvopohja on lainattu Ranskan suuren vallankumouksen ihanteista: [[vapaus, veljeys ja tasa-arvo]]. Nykyisin ne on ajanmukaistettu muotoon vapaus, solidaarisuus ja tasa-arvo esimerkiksi Suomen sosialidemokraattisen puolueen periaateohjelmassa. Muita sosiaalidemokraattisia arvoja ovat esimerkiksi yhteisvastuu ja oikeus työhön.

 

Järjestäytynyt sosiaalidemokraattinen liike Suomessa sai alkunsa 1899 kun työväenyhdistysten edustajat ympäri maan perustivat Suomen työväenpuolueen, joka myöhemmin oli kehittyvä Suomen sosialidemokraattiseksi puolueeksi (Suomessa puolue kirjoittaa nimensä aina "yhdellä aalla"). Edustajat julistivat [[Forssan ohjelma]]ssa listan tavoitteita, jotka he asettivat puolueelle poliittisen päätöksentekoprosessin kautta toteutettaviksi. Tavoitteisiin kuuluivat, muun muassa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, suhteellinen vaalijärjestelmä, lainsäädäntöoikeuden asettaminen kansalle (monarkin sijaan), yhdistymis-, kokoontumis-, paino-, ja sananvapaudet, työajan määrääminen 8-tuntiseksi, oppivelvollisuus, maksuton opetus, naisten ja miesten yhdenvertaisuus, työsuojelulainsäädännön kehittäminen, progressiivinen verotus sekä maksuton lääkärin apu.

 

Vielä vuonna 1975 SDP:n puoluekokouksen hyväksymässä ohjelmassa vaadittiin pankkien ja vakuutuslaitosten ottamista yhteiskunnan hallintaan - SDP:ssä elettiin radikaalin vasemmiston voiman aikaa. Sittemmin 80-luvun mittaan SDP otti huomattavasti maltillisemman linjan, ja vuonna [[1987]] puolue oli jo yhteisessä hallituksessa [[Kansallinen Kokoomus|Kansallisen Kokoomuksen]] kanssa.

 

{{Lähteetön}}

{{Korjattava/Suomi}}

 

Sosiaalidemokraattisen liikkeen piirissä kannatusta saa eettinen ja [[sosiaalinen markkinatalous]]. Sen mukaan on tärkeää, että ihmisten väliseen [[tasa-arvo]]on ja yhteisvastuuseen perustuva [[eettinen ajattelu]] ohjaa yhteiskunnan toimia yksityisomistukseen perustuvan ja kilpailullisen markkinatalouden oloissa. Sosiaalidemokraattisen liikkeen historiallinen rooli eurooppalaisen ja pohjoismaisen [[hyvinvointivaltio]]n rakentamisessa nähdään tärkeänä. Pohjoismaiselle sosiaalidemokraattiselle [[hyvinvointivaltio]]lle ominaista ovat laajat yhteisesti verovaroin rahoitetut julkiset palvelut, palkansaajan asemaa turvaavat kattavat työelämän sopimukset sekä yhteiskunnan kaikille kansalaisille takaama [[sosiaaliturva]] ja [[sosiaalivakuutus]]. Yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuus ja kaikkien osallisuus tuovat myönteisiä vaikutuksia myös talouden kasvulle ja työllisyydelle.<ref>Vuolanne, Antti. 2011. Sosiaalinen tasaus ja tehokas talous. Sosialidemokraattinen talouspolitiikka markkinataloudessa. Bookwell Oy Jyväskylä: Kalevi Sorsa –säätiön julkaisuja 2/2011. ISBN 978-952-5689-30-3. Teoksen verkkoversio: [http://www.anttivuolanne.fi/layout/sivutiedostot/Kirja.pdf][http://sorsafoundation.fi/2012/07/07/sosiaalinen-tasaus-ja-tehokas-talous/]</ref> Eettisessä ja sosiaalisessa markkinataloudessa yhdistyvät täten talouden resurssien ohjauksen [[tehokkuus]] sekä yhteiskunnallinen [[solidaarisuus]].

 

== Aiheesta muualla ==

*{{Verkkoviite |Osoite=http://digital.library.lse.ac.uk/browse#fabiansociety |Nimeke=Fabian Society Online Archive |Sivusto=LSE}}

 

== Lähteet ==

 

[[Luokka:Sosialismi]]