|
| alaviitteet =
}}
'''Max Born''' ([[11. joulukuuta]] [[1882]] –– [[5. tammikuuta]] [[1970]]) oli saksanjuutalainen [[matemaatikko ]] ja [[fyysikko ]]. Hän oli vanhempiensa professori [[Gustav Born]]in ja Margarete Kauffmannin ainoa lapsi. ▼
▲'''Max Born''' ([[11. joulukuuta]] [[1882]] – [[5. tammikuuta]] [[1970]]) oli saksanjuutalainen matemaatikko ja fyysikko. Hän oli vanhempiensa professori [[Gustav Born]]in ja Margarete Kauffmannin ainoa lapsi.
Hän kävi kouluaan König-Wilhelm-lukiossa, minkä jälkeen Born meni opiskelemaan Breslaun (nykyinen [[Wrocław]]) yliopistoon astronomiaa ja fysiikkaa. Breslaun yliopistosta hän siirtyi [[Heidelbergin yliopisto]]on ja edelleen [[Zürich]]in yliopistoon. Tänä ajanjaksona Born tapasi useita merkittäviä tiedemiehiä ja matemaatikoita, kuten [[Felix Klein|Kleinin]], [[David Hilbert|Hilbertin]], [[Hermann Minkowski|Minkowskin]], [[Carle David Tolme Runge|Rungen]], [[Karl Schwarzschild|Schwarzschildin]] ja [[Woldemar Voigt|Voigtin]].
Vuonna [[1909]] Born nimitettiin luennoitsijaksi [[Göttingen]]in yliopistoon, missä hän työskenteli vuoteen [[1912]] asti, jolloin hän siirtyi [[Chicago]]n yliopistoon. Vuonna [[1913]] hän meni naimisiin teollisuussukuun kuuluvan '''Hedwig o.s. Ehrenbergin''' kanssa. He saivat kaikkiaan kolme lasta. Näyttelijä [[Olivia Newton-John]] on Max Bornin tyttärentytär.
Vuonna [[1915]] Born liittyi Saksan armeijaan joutuen hylkäämään hänelle tarjotun paikan professorina Berliinin yliopistossa, jossa hän olisi päässyt työskentelemään [[Max Planck]]in kanssa. Armeijassa hän suunnitteli äänimittauksen teoriaa ja opiskeli myös kideoppia, josta hän julkaisi ensimmäisen kirjansa.
Vuonna [[1919]] [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen hänestä tuli professori [[Frankfurt am Main]]in yliopistossa, ja sen jälkeen professori Göttingen yliopistossa vuonna [[1921]]. Tänä aikana hän teki huomattavimmat työnsä. Julkaisussaan "Zur Quantummechanik" vuonna [[1924]] hän käytti ensimmäistä kertaa termiä "[[kvanttimekaniikka]]" ja muotoili nykyisen standarditulkinnan ''todennäköisyystiheydestä'' ψ*ψ (psii) [[kvanttimekaniikka|kvanttimekaniikan]] [[Schrödingerin yhtälö]]ssä, josta hän sai [[Nobelin fysiikanpalkinto|Nobelin fysiikanpalkinnon]] kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin. Lisäksi hän teki lisätutkimusta kiderakenteista.<ref>[http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/physics/laureates/1954/born-bio.html Biography] Nobel Prize</ref>
Vuonna [[1933]] hän siirtyi Saksan hallituksen [[Antisemitismi|antisemitistisen]] toiminnan vuoksi opettamaan [[Cambridgen yliopisto]]on vuoteen [[1936]] asti. Hän vietti kuusi kuukautta [[Bangalore]]n yliopistossa ennen siirtymistään [[Edinburgh]]in yliopistoon vuoteen [[1953]] asti.<ref>[http://www.gap-system.org/~history/Mathematicians/Born.html Max Born] ''The MacTutor History of Mathematics archive'' University of St Andrews Scotland</ref> Eläkkeelle siirtymisensä jälkeen hän muutti [[Bad Pyrmont]]iin, missä eli kuolemaansa, vuoteen [[1970]] asti.
[[Albert Einstein]] oli Bornin ystävä, ja kirjeessään Bornille vuonna [[1926]] Einstein teki kuuluisan huomautuksensa kvanttimekaniikkaa koskien, "Jumala ei heitä noppaa".<ref>[http://www.nndb.com/people/507/000071294/ Max Born] NNDB</ref>
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen Max ja [[Hedwig Born]] palasivat Saksaan, lasten jäädessä Englantiin.
Hänelle myönnettiin ''Hughesin Mitali'' vuonna [[1950]] ja fysiikan [[Nobel-palkinto]] ja ''Stokesin Mitali'' vuonna [[1954]].
Teoksessaan ''Natural Philosophy of Cause and Chance'' Born ratkaisee [[Immanuel Kant|Kantin]] arvoituksen ''[[Noumenon|Ding an Sich]]'' (asia itsessään).
{{Fysiikan Nobel-palkinnon saaneet}}
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Born, Max}}
[[Luokka:Saksalaiset fyysikot]]
[[Luokka:Saksalaiset matemaatikot]]
| 