Wikipedia

Ero sivun ”Jyväskylä–Haapajärvi-rata” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 37:
 
==Historia==
Jyväskylän ja [[Suolahti|Suolahden]] välinen rata valmistui vuonna 1898.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aanekoski.fi/asukkaalle/kulttuuri/museot/keitelemuseo/?font=1 | Nimeke = Keitele-Museo Oy | Julkaisija = Äänekosken kaupunki | Viitattu = 18.10.2009 }}</ref> Vuonna 1938 rata määrättiin jatkettavaksi Haapajärvelle, jotta se yhdistyisi [[Iisalmi–Ylivieska-rata]]an. Rataa ryhdyttiin rakentamaan molemmista päistä. Äänekosken ja Suolahden välillä oli ennestään Äänekoski Oy:n rakennuttama [[kapearaiteinen rautatie|kapearaiteinen]] [[Äänekosken–Suolahden rautatie]]. Se muutettiin rakentamisen yhteydessä normaalilevyiseksi. Työt Haapajärven päässä keskeytyivät sodan takia, mutta eteläpäässä niitä jatkettiin. Osuus Suolahdelta Äänekoskelle avattiin vuoden 1942 lopulla. Sitten työt keskeytyivät kokonaan kunnes ne aloitettiin vuonna 1949 [[työttömyystyöhätäaputyö|työttömyystöinähätäaputöinä]] radan molemmissa päissä. Vuonna 1949 Jyväskylän ja Äänekosken välillä kulki kahdeksan henkilöjunaa vuorokaudessa ja pysähdyspaikkoja oli 15.<ref>Suomen kulkuneuvot 1949</ref>
 
Rata etelästä [[Saarijärvi|Saarijärvelle]] valmistui vuonna 1954 ja [[Kannonkoski|Kannonkoskelle]] vuonna 1959. Rata pohjoisesta Pihtiputaalle valmistui vuonna 1956 ja viimeisenä avattiin [[Varanen|Varasen]] ja [[Keitelepohja]]n väli vuonna 1960. Jyväskylän-Seppälänkankaan osuudelle tehtiin 1960-luvun alussa perusparannus, johon sisältyi Kangasvuoren tunnelin rakentaminen.<ref name=kst149>Laitinen et al. s 149–151</ref>
Rivi 43:
Rakentamista hidastivat valtion rahapula ja sijainti VR:n kiireellisyysjärjestyksen loppupuolella. Sodan jälkeen rata eteni hitaasti sillä sitä tehtiin pääasiassa työttömyysrahoilla ja paljolti lapioilla. Enimmillään rata työllisti noin 2&nbsp;500 henkeä vuonna 1954, joista 1&nbsp;500 työttömyystyöläisiä. Rakentamisen vauhti parani kun töihin saatiin lisää koneita. Rata valmistui niin myöhään, että suurin tarve sille oli jo ohi.<ref>Laitinen et al. s.33</ref> Suolahden ja Haapajärven osuus oli enemmän teollisuus- ja puutavarankuljetusrata kuin matkustajaliikennerata. Matkustajaliikennettä oli paljon vähemmän kuin Äänekosken ja Jyväskylän välillä. Keski-Suomen pohjoisosissa oli odotettu radan vilkastuttavan alueen talouselämää, mutta käytännössä myönteiset vaikutukset jäivät vähäisiksi. Radan vaikutuspiirin ainut talouskeskus on Jyväskylä, joten radasta ei tullut läpikulkurataa vaan etelään johtanut syöttöliikennerata. Rata ei muuttanut ratkaisevasti edes puutavarankuljetusoloja, sillä suuri [[uitto]]väylä, [[Viitasaaren reitti]] johti pohjoisesta etelään. Uitto tosin on viime vuosina hyytynyt kokonaan ja osa uittopuusta siirtynyt rautateille, Keitelepohjan asemalla kuormattavaksi.
 
Henkilöliikenne välillä Saarijärvi–Haapajärvi lakkautettiin [[1968]], ja radan loppupää jäi vain tavaraliikenteen käyttöön. Jäljelle jäänyt osuus pysyi yhä kohtuullisen tiheästi liikennöitynä. Vuonna 1969 Jyväskylän ja Saarijärven välillä oli 27 pysähdyspaikkaa ja henkilöjunia kulki seitsemän vuorokaudessa sekä yksi välillä Äänekoski–Jyväskylä.<ref>Suomen kulkuneuvot 1969</ref> Saarijärvellä junilla oli kaksi pysähtymispaikkaa, rautatieasema ja keskustan seisake. Väliltä Äänekoski–Saarijärvi-henkilöliikenne lopetettiin kuitenkin vuonna [[1978]]<ref>Suomen kulkuneuvot 1978</ref> ja väliltä Äänekoski–Jyväskylä vuonna [[1987]]<ref>Suomen kulkuneuvot 1987</ref>.
 
Äänekosken pohjoispuolelta rata jäi tuoreeltaan keskeneräiseksi ja vaikeasti liikennöitäväksi, eikä sille tehty lainkaan esimerkiksi opastimia. Se jäi tavaraliikenteen sivuradaksi, jolla liikenne oli pitkään satunnaista. Esimerkiksi vuonna 1984 Jyväskylän ja Saarijärven välillä kuljetettiin tavaraa Jyväskylään päin 24,2 miljoonaa [[tonnikilometri|nettotonnikilometriä]] ja Saarijärvelle päin 4,4 miljoonaa. Saarijärven ja Haapajärven välillä luvut olivat 3,6 miljoonaa Saarijärvelle ja 2,5 miljoonaa Haapajärvelle.<ref name=kst149 /> Liikennemäärät ovat kuitenkin moninkertaistuneet sen jälkeen, kun VR vapautettiin radanpidon rasitteesta<ref>"Rautatie on mahdollisuus", kaavio rataosan liikenteen kehityksestä s. 55</ref>. Jopa radan koko vähäinen kapasiteetti on ainakin kerran raakapuukuljetusten huippuaikoina jouduttu ottamaan käyttöön, siis myös yön tunnit.
 
Rataosuudella sijaitsi [[Vihtavuori|Vihtavuoren]] liikennepaikka (Vri), jonka vieressä sijaitsi Valtion Ruutitehdas, ''Vihtavuori''. Vanhalta [[1936]]<ref>[http://www.mikanhuone.com/jyvaskyla-haapajarvi.html Suomen rautatieasemat] Mika Vähä-Lassila, 2009</ref> rakennetulta Vihtavuoren asemalta johti [[kapearaiteinen rautatie|kapearaiteinen]] rata ruutitehtaalle.
 
==Onnettomuudet==
Rivi 58:
 
==Tulevaisuus==
[[Ratahallintokeskus]] esitti vähäliikenteisten ratojen tulevaisuutta koskevassa selvityksessään vuonna [[2005]] osuuden Äänekoski–Haapajärvi kunnostamista kierrätysmateriaalein vuosina 2011–2015.<ref>[http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf4/rhk_2-2005_vahaliikenteisten_ratojen.pdf Ratahallintokeskus: Vähäliikenteisten ratojen tulevaisuusselvitys, s. 78]</ref> Hallitus on osoittanut [[Metsäteollisuus|metsäteollisuuden]] ja [[energiahuoltohuoltovarmuus|energiahuollon]] kannalta tärkeän välin perusparannukseen [[liikennepolitiikka|liikennepoliittisessa]] [[selonteko|selonteossa]] 20 miljoonaa euroa vuosille 2011–2012.<ref name=ksml081209 /> Äänekoski–Saarijärvi-väli on syksyllä 2011 peruskorjattu ja kevyet kiskot vaihdettu raskaisiin kierrätyskiskoihin sekä päällysrakenteen sora korvattu sepelillä ja puupölkyt betonisilla.
 
Äänekosken kaupunki puolestaan toivoo [[liikenneministeriö]]n selvittävän [[henkilöjuna]]liikenteen palauttamisen edellytykset Jyväskylä–Äänekoski-välille. Äänekosken kaupunginjohtajan [[Hannu Javanainen|Hannu Javanaisen]] mukaan radalla on kymmenien tuhansien matkustajapotentiaali. Kansanedustaja [[Lauri Oinonen|Lauri Oinosen]] mukaan kunnostus mahdollistaisi henkilöliikenteen palauttamisen Jyväskylä–[[Oulu]]-välillä.<ref name=ksml081209 />
 
Jyväskylä–Äänekoski-väli on päätetty sähköistää.<ref>[http://www.ksml.fi/uutiset/talous/%C3%A4anekosken-ratayhteyksien-rakentaja-valittu/2141198 Keskisuomalainen: Äänekosken ratayhteyksien rakentaja valittu, 2.10.2015]</ref>
 
==Katso myös==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyväskylä–Haapajärvi-rata”