Ero sivun ”Kompleksi (kemia)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Dexbot (keskustelu | muokkaukset)
p Removing Link GA template (handled by wikidata) - The interwiki article is not good
p typo
Rivi 3:
'''Kompleksiyhdisteillä''' (myös '''koordinaatiokompleksi''') tarkoitetaan [[molekyyli|molekyylejä]], jotka ovat muodostuneita [[keskusatomi]]sta tai -[[ioni]]sta ja sitä ympäröivistä [[ioni|ioneista]], [[molekyyli|molekyyleistä]] tai [[atomi|atomeista]].
 
Tyypillisessä kompleksiyhdisteen rakenteessa keskusatomina toimii positiivisesti varautunut [[siirtymämetalli|siirtymämetalleihin]] kuuluva [[metalli]]-[[ioni]], johon on liittynyt [[koordinaatiosidos|koordinaatiosidoksella]] [[ligandi|ligandeja]]. Riippuen keskusatomin koosta ja varauksesta ligandeja saattaa olla 1–12.
 
==Kompleksiyhdisteen nimeäminen==
Rivi 11:
{| class="wikitable"
| '''Anioninen ligandi''' || '''Nimi''' || '''Neutraali ligandi''' || Nimi
|-
|-valign="top"
| Cl<sup>-</sup> || Kloro || H<sub>2</sub>O || Akva
|-
|-valign="top"
| Br<sup>-</sup> || Bromo ||NH<sub>3</sub> || Ammiini
|-
|-valign="top"
| OH<sup>-</sup> || Hydrokso || NO<sup>+</sup> || Nitrosyyli
|-
|-valign="top"
| CN<sup>-</sup> || Syano || CO ||Karbonyyli
|-
|-valign="top"
| N<sup>3-</sup> || Nitrido || H<sub>2</sub>NCH<sub>2</sub>CH<sub>2</sub>NH<sub>2</sub> || Etyleenidiamiini
|-
|-valign="top"
| N<sub>3</sub><sup>-</sup> || Atsido
|-
|-valign="top"
| NO<sub>2</sub><sup>-</sup> || Nitro
|-
|-valign="top"
| NO<sub>3</sub><sup>-</sup> || Nitraatto
|-
|-valign="top"
| SO<sub>3</sub><sup>2-</sup> || Sulfiitto
|-
|-valign="top"
| SO<sub>4</sub><sup>2-</sup> || Sulfaatto
|-
|-valign="top"
| S<sub>2</sub>O<sub>3</sub><sup>2-</sup> || Tiosulfaatto
|-
|-valign="top"
| OCN<sup>-</sup> || Syanaatto
|-
|-valign="top"
| NCO<sup>-</sup> || Isosyanaatto
|-
|-valign="top"
Rivi 55:
|-
|-valign="top"
| NCS<sup>-</sup> || Isotiosyanaatto
|-
|-valign="top"
| CH<sub>3</sub>COO<sup>-</sup> || Asetaatto
|-
|-valign="top"
Rivi 78:
Kompleksiyhdistettä, jossa [[metalli]]-ioniin on sitoutunut ligandina yksi tai useampi [[vesi]]molekyyli, sanotaan metallin ''akvaioniksi''. Sellaisia esiintyy varsinkin [[suola|suolojen]] vesiliuoksissa, mutta monissa aineissa silloinkin, kun ne ovat [[kiteinen aine|kiteisessä]] muodossa, jolloin kyseessä on [[kidevesi]].<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Matti Tiilikainen, Ilkka Virtamo | Nimeke = Kemia 1 | Sivuo = 59 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1968}}</ref>
 
Metallien akvaionit ovat heikkoja [[happo]]ja eli niissä oleva vesiligandi voi liuoksessa luovuttaa [[protoni#protoni kemiassa|protonin]]. Jos metalli-ionille, jonka [[sähkövaraus|varaus]] on +n ja vesiligandien lukumäärä m, käytetään merkintää Me(H<sub>2</sub>O)<sub>m</sub><sup>n+</sup>, tapahtuu reaktio seuraavasti:
 
:[Me(H<sub>2</sub>O)<sub>m</sub>]<sup>n+</sup> + H<sub>2</sub>O <math>\rightleftharpoons</math> [MeOH(H<sub>2</sub>O)<sub>m-1</sub>]<sup>(n-1)n+</sup> + H<sub>3</sub>O<sup>+</sup><ref>Tiilikainen, Virtamo, s. 105-106</ref>
 
Tämä reaktio tapahtuu sitä herkemmin, mitä lujemmin metalli-ioni voi sitoa veden hapen elektroneja.<ref>Tiilikainen, Virtamo, s. 105-106</ref> Esimerkiksi [[rauta|raudan]] akvaionin Fe(H<sub>2</sub>O)<sub>6</sub><sup>3+</sup> [[happovakio]] on pKa = 3,1, joten se on heikompi happo kuin [[fosforihappo]] mutta vahvempi kuin esimerkiksi [[etikkahappo]]. Toisaalta [[sinkki|sinkin]] akvoioninakvaionin Zn(H<sub>2</sub>O)<sub>6</sub><sup>2+</sup> happovakio on pKa = 0,7, joten se on varsin heikko happo.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Antti Kivinen, Osmo Mäkitie | Nimeke = Kemia | Sivu = 195 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1988 | Tunniste = 951-1-10136-6}}</ref>
 
== Lähteet ==