Ero sivun ”Kaupunkirakenteen hajoaminen” versioiden välillä

5 953 merkkiä poistettu ,  5 vuotta sitten
lähteettömät väitteet pois
p (siistiminen, typos fixed: väenti → väestöti (10) using AWB)
(lähteettömät väitteet pois)
 
Pinta-alaltaan Yhdysvaltojen suurin metropolialue on [[New York]]in kaupunkialue, jonka pinta-ala 8 684 km². Matalimman väestötiheyden kaupunkialueena pidetään [[Atlanta]]a, jonka väkiluku on 5 249 121 henkeä ja pinta-ala 5 084 km². Väestötiheydeksi tulee tämän perusteella vain 1 032 as./km².
 
== Väitteitä hajoamisen puolesta ==
 
Monilla mittareilla katsottuna [[rakentaminen]] nähdään edistymisen mittarina. Kun kaupunki kasvaa sivusuunnassa, uusia asuntoja rakennetaan, liikenneprojekteja aloitetaan ja maan arvo on usein suurempi uusilla [[metropoli]]n alueilla. Lisäksi monet erityisesti keski- ja suurituloiset kotitaloudet Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa ovat aiempaa kiinnostuneempia pientaloasumisesta. Syinä tähän on mainittu pientaloalueiden pienempi taustamelu, lisääntynyt yksityisyys ja yleisesti kaupunkia hidastahtisempi elämäntapa. Monet väittävät, että pientaloasuminen on lopputulos henkilökohtaisista valinnoista ja taloudellisesta tilanteesta. Jotkut sanovat, että ihmiset äänestävät jaloillaan ja lompakoillaan, ja että monet perheet haluavat asua omakotitaloissa "punainen tupa ja perunamaa" -elämäntapaa noudattaen. Tällainen elämäntyyli on mahdotonta tai liian kallista nykyisillä, pitkälle kaupungistuneilla alueilla. Rikosmäärät ovat jonkin verran pienempiä pientaloalueilla, mutta jos autoihin liittyneet onnettomuudet lasketaan mukaan, voi jopa olla vaarallisempaa asua pientaloalueilla kuin keskikaupungilla.{{Lähde}}
 
Matalan tonttitehokkuuden puolustajat väittävät, että alhaisella tehokkuudella on hyvät puolensa. Jotkut sanovat, että liikenne on vähäisempää ja ajoneuvojen nopeudet suurempia, jonka seurauksena [[ilmansaaste]]ita tulisi vähemmän neliökilometriä kohti.
 
Yhdysvalloissa hajautumisen kannalla olevat väittävät myös, että autoilijoilla olisi lyhyempikestoiset työmatkat kuin autoilun työmatkoillensa valitsevilla tiheämmin rakennettujen Länsi-Euroopan tai Japanin kaupunkien asukkailla. Tämän lisäksi tutkimukset työmatkojen kestosta Yhdysvaltojen suurilla kaupunkiseuduilla ovat osoittaneet, että työmatka-ajat ovat itse asiassa vähentyneet, vaikka kaupungin maantieteellinen koko on kasvanut. Tämä voi johtua siitä, että Yhdysvaltojen kaupunkien keskustan merkitys on vähentynyt autoilun myötä. Tämä mahdollistaa "lähiöstä lähiöön" työmatkailun ja eroaa perinteisestä "asuinalueelta keskikaupungin liikekeskukseen" -mallista. Työmatkojen ajallinen lyheneminen voi kylläkin johtua vain siitä, että Yhdysvalloissa hallitukset ovat investoineet suuria summia autoliikenteen sujuvoittamiseen, kun taas Länsi-Euroopassa ja Japanissa on nähty paljon enemmän vaivaa tehokkaan joukkoliikenteen aikaansaamiseen. Tämä argumentti myös jättää huomiotta sen, että suuren tiheyden kaupungeissa Euroopassa ja Japanissa monien työmatkalaisten ei tarvitse ajaa lainkaan. Joukkoliikenteessä käytetty aika voidaan usein käyttää hyödyksi vaikka lukemiseen tai nukkumiseen.
 
== Väitteitä hajoamista vastaan ==
 
===Harva asutus lisää päästöjä===
Yhdyskuntarakenteen pinta-alan kaksinkertaistuessa asukasta kohti kulutettu energiamäärä kasvaa 50 %<ref>[http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2010/Ksv_2010-02-25_Kslk_07_El/5AF3F68B-1D0A-474F-997F-4388889378A0/Lansi_raportti.pdf Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma - lähtökohdat], Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta, 25.2.2010, s. 31</ref>.
 
===Autoilu ja tienrakennustarve===
Kaupunkirakenteen 1900-luvun puolivälin jälkeen Yhdysvalloissa tapahtuneen voimakkaan hajoamisen jälkeen on tullut joitakin taloudellisia yllätyksiä. Kun asuminen täyttää laajan ja väljästi rakennetun alueen, auton käytöstä tulee jatkuvaa ja [[joukkoliikenne|joukkoliikenteen]] järjestämisestä kallista. Tämä pakottaa kaupunkisuunnittelijat rakentamaan suuria [[moottoritie|moottoriteitä]] ja [[pysäköintialue]]ita, mikä vähentää muihin tarkoituksiin käytettävissä olevaa maata ja heikentää tällaisten rakennelmien lähellä olevien alueiden houkuttelevuutta.
 
===Kunnallistekniikan kalleus===
Vähemmän tiheillä alueilla myös palveluiden, kuten veden, viemäröinnin ja sähkön järjestämisestä tulee kalliimpaa taloutta kohti. On tiettyä huolta siitä, että hajautumisen estäminen väkisin lisäisi asumisen hintaa. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan laajenemisen tyyppiä tärkeämpää on kaavoittaa riittävästi asuntoja. Matalan tiheyden alueilla asukkaat käyttävät suuritiheyksisten alueiden asukkaita suuremman osan tuloistaan liikenteeseen.
 
===Älykäs kasvu===
[[Älykäs kasvu|Älykästä kasvua]] tai [[Uusi urbanismi|Uutta urbanismia]] on esitetty ratkaisuksi yhdyskuntarakenteen hajoamiseen. Hajoaminen ei ole ainoa tapa lisätä rakentamista; monilla hallitun laajentumissuunnitelman laatineilla kaupunkialueilla [[Japani]]ssa, [[Hongkong]]issa ja [[Eurooppa|Euroopassa]] kiinteistöillä on korkeampi arvo kuin niiden harvaan rakennetuilla lähialueilla.
 
===Heterogeenisuus===
Joidenkin mielestä pientaloalueet tekevät yhteisön ja kulttuurin samankaltaiseksi. Tämä johtaa siihen, että alueilla asuu samanrotuisia ja saman sosioekonomisen taustan omaavia ihmisiä. Koska asunnot ovat kalliita, niihin on varaa vain varakkailla ihmisillä ja pienempituloiset ihmiset joutuvat jäämään asumaan keskuskaupunkiin. Keskuskaupungin menettäessä tuottavat veronmaksajat esikaupunkeihin se alkaa kuihtua. Ympäristökunnilla puolestaan on rahaa enemmän kuin tarpeeksi, jolloin ne voivat kehittää palveluitaan.
 
===Kaupunkimainen elämäntapa===
Erityisesti lapsettomat ihmiset ovat yhä enemmän kiinnostuneet kaupunkimaisesta elämäntavasta. Kaavoitussäännöt, kuten pysäköintipaikkojen vähimmäismäärät, ovat rajoittaneet kävelymittakaavan ja sekoitetun maankäytön alueiden rakentamista, mutta monissa kaupungeissa tällaista elämäntapaa hakeville ihmisille tarkoitetut alueet ovat kasvaneet. Suurkaupunkimaisen elämäntavan arvostaminen näkyy esimerkiksi siinä, että [[Helsingin keskusta]]ssa asuntojen hinnat ovat korkeita ja kysyntää on paljon, koska tällaisia alueita ei ole Suomessa montaa.
 
== Lähteet ==
25 077

muokkausta