Ero sivun ”Joseph Pulitzer” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähteestä uusiksi |
lisää |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:JosephPulitzernndb.jpg|thumb|right|Joseph Pulitzer]]
'''Joseph Pulitzer''' ([[10. huhtikuuta]] [[1847]] [[Makó]], Unkari – [[29. lokakuuta]] [[1911]] [[Charleston (Etelä-Carolina)|Charleston]], [[Etelä-Carolina]]) oli [[unkari]]lais-[[Yhdysvallat|yhdysvaltalainen]] julkaisija ja lehtitoimittaja, jonka mukaan [[Pulitzer-palkinto]] on nimetty. Hän oli yhdessä [[William Randolph Hearst]]in kanssa yksi [[keltainen lehdistö|keltaisen lehdistön]] isistä.
==Elämä ja ura==
Rivi 12:
Pelattuaan shakkikerholla kaupungin saksankielisen ''Westliche Post'' -sanomalehden päätoimittajan Emil Preetoriuksen kanssa tämä palkkasi energisen Pulitzerin johtamaan sanomalehteään 10 dollarin viikkopalkalla. Pulitzer työskenteli 16 tuntia vuorokaudessa ja teki lehdessä kaikkea: hän kirjoitti pääkirjoitukset ja uutiset, latoi sekä käytti painokonetta. Hän hyökkäili kaupunkinsa [[korruptio]]ta vastaan, mikä toi hänelle paljon vihamiehiä. Hänen riitansa korruptoituneena pitämänsä äänestäjärekisterin valvojan Edward Augustinen kanssa kärjistyi siihen, kun Pulitzer ampui tätä pistoolilla. Pulitzer selvisi teostaan 100 dollarin sakolla.<ref>Spiering 1986, s. 118–119.</ref>
Pulitzer liittyi aluksi [[Yhdysvaltain republikaaninen puolue|republikaanipuolueeseen]] ja tuli
Pulitzer halusi laajentaa alaansa ja myi vuonna 1871 osuutensa ''Westliche Postista'' 33 000 dollarilla. Jätettyään lehden hänellä ei seuraavien kolmen vuoden aikana ollut töitä. Hän harkitsi siirtymistä lakialalle. Hän luki [[William Shakespeare|Shakespeare]]a ja opiskeli antiikin filosofeja, kävi teatterissa ja seurapiiritapahtumissa sekä sijoitti tuottoisasti [[Mississippi (joki)|Mississippi]]n poikki rakennettuun siltaan.<ref>Spiering 1986, s. 120.</ref>
Rivi 23:
===''New York World''===
Pulitzer halusi omistaa lehden New Yorkissa, joten hän muutti vaimoineen ja lapsineen kaupunkiin huhtikuussa 1883 ja osti heti pankkilainan avulla ''[[New York World]]'' -lehden sijoittaja Jay Gouldilta. Hän hankki lehtensä toimitukselle [[Manhattan]]ilta 20-kerroksiset, ylelliset toimitilat, minne toimitus muutti lopulta vuonna 1890. Lehden levikki oli Pulitzerin ostaessa sen vain 15 000. Pulitzer alkoi kasvattaa levikkiään ryhtymällä myymään lehteään halvemmalla kuin muut, vain kahdella centillä kappaleelta.<ref>Spiering 1986, s. 124–127.</ref> Lehti alkoi keskittyä human interest -juttuihin, skandaaleihin ja sensaatioihin. Lehden pilapiirtäjän Richard Outcaultin piirrokset nousivat lukijoiden suureen suosioon. Pulitzer käytti lehteään myös ajaakseen omaa kymmenkohtaista yhteiskunnallista uudistussuunnitelmaansa. Lehden levikki nousi 600 tuhanteen, ja siitä tuli koko maan suurilevikkisin.<ref name="jvl" />
Pulitzer aloitti 1883 lehdessään kampanjan [[Vapaudenpatsas|Vapaudenpatsaan]] varainkeruun puolesta.<ref>Spiering 1986, s. 127.</ref> Pulitzerin ansiosta alustan rakentamiseen vaadittu 100 000 dollaria saatiin vihdoin kerättyä täyteen 11. elokuuta 1885, ja patsashanketta voitiin jatkaa.<ref>Spiering 1986, s. 162–167.</ref>
===Loppuelämä===
Pulitzer oli pitkään kärsinyt näköongelmista ja tuli vuonna 1889 käytännössä [[sokeus|sokeaksi]].<ref>http://www.bookrags.com/biography/joseph-pulitzer/</ref> Hän jätti lehtensä johtamisen seuraavana vuonna.<ref name="jvl" /> Pulitzer käytti viimeiset vuotensa matkustellen yksityisjahdillaan, jonka nimeksi hän oli antanyt ''Liberty''.<ref>Spiering 1986, s. 184–185.</ref> Pulitzer kuoli jahdillaan [[Charleston (Etelä-Carolina)|Charleston]]in satamassa [[Etelä-Carolina]]ssa 1911.
== Lähteet ==
| |||