Ero sivun ”Erakkoravut” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Norr (keskustelu | muokkaukset)
ref f., kookosrapu eri heimoa
Norr (keskustelu | muokkaukset)
yhdistelyä
Rivi 18:
'''Erakkoravut''' (Paguridae) on [[kymmenjalkaiset|kymmenjalkaisten]] lahkoon (Decapoda) kuuluva äyriäisheimo. Joitakin erakkorapulajeja tavataan merten lisäksi myös kuivalla maalla. Kaiken kaikkiaan luonnossa esiintyy yli 500 erakkorapulajia, enimmäkseen maapallon lämpimillä alueilla.
 
Erakkorapu käyttää tunnusomaisesti pehmeän takaruumiinsa suojana jonkin toisen eläimen, kuten [[Kotilot|kotilon]], kuorta.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/263281/hermit-crab | Nimeke = Hermit Crab | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 27.9.2014 }}</ref> Toisinaan erakkorapu saattaa valita takaruumiinsa suojaksi myös jonkin muun kovapintaisen elementin, esimerkiksi tyhjän [[Tölkki|tölkin]]. Kasvaessaan rapu vaihtaa kuorta ajoittain isompaan. Jotkut meressä elävät erakkoravut kuten välimeren ''Pagurus prideaux'' keräävät kuorensa päälle lisäsuojaksi [[Merivuokot|merivuokkoja]].<ref name="otava">Otavan Iso tietosanakirja, osa 2 Otava 1961, palsta 1016</ref> Toisten erakkorapulajien kuorta taas peittävät [[sienieläimet]].<ref name="otava"/>
 
Erakkoravuilla on neljä kävelyraajaa, neljä pikkuraajaa, joilla kuori pysyy paikallaan, pieni saksi, iso saksi ja neljä tuntosarvea.<ref name="EB"/> Erakkorapujen silmät ovat pienten tappien päässä.
Rivi 26:
Erakkorapuja pidetään myös [[Lemmikkieläin|lemmikkeinä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.faunatar.fi/Ravut | Nimeke = Ravut |Julkaisija = Faunatar | Viitattu = 27.9.2014 }}</ref> Vedessä elävät lajit pitävät [[akvaario]]ta puhtaana. Sekä maalla että vedessä elävät lemmikkierakkoravut ovat yleensä pienikokoisia lajeja (2–6 cm).
 
Suurimmat erakkorapulajit saattavat kuitenkin kasvaa 30 senttimetrin mittaan. Non 15-senttinen [[Bernhardinerakkorapu]] elää [[Pohjanmeri|Pohjanmeressä]]<ref name="iso">Iso tietosanakirja, osa 3 vuodelta 1932, palstat 391–392</ref>. [[Välimeri|Välimeressä]] yleinen<ref>Focus, osa 2 vuodelta 1973, s. 686</ref> ''[[Pagurus prideauxbernhardinerakkorapu]]'' elääon [[symbioosi]]ssanoin pintaansa kiinnittyneen [[merivuokko|merivuokon]] kanssa.15-senttinen<ref name="otavaiso">Otavan Iso tietosanakirja, osa 2 Otava 1961, palsta 1016</ref> Merivuokko polttiaiselimineen lisää erakkoravun puolustuskykyä, ja toisaalta merivuokko saa osansa äyriäisen aterioista ja pääsee liikkumaan.<ref name="facta">Facta, osa 23 vuodelta 19761932, palstapalstat 679391–392</ref> Toisten erakkorapulajien kuorta taas peittävät [[sienieläimet]].<ref name="otava"/>
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}