Ero sivun ”Sikiön alkoholioireyhtymä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
paljon vanhentuneita linkkejä |
||
Rivi 15:
== Ilmiön diagnostiikka, muodot, esiintyvyys ja hoito ==
Raskaudenaikainen alkoholialtistus voi aiheuttaa erityisesti keskushermostoon pysyvän toimintahäiriön, jonka vaikeusaste riippuu alkoholialtistuksen määrästä, altistuskertojen huippupitoisuuksista sekä altistuksen kestosta suhteessa raskauden kestoon. Myös sillä missä sikiönkehityksen vaiheessa altistus tapahtuu on merkitystä erityisesti oirekuvan kannalta.<ref name="Halmesmäki1">Halmesmäki, E., "Päihdeäitien lapset tarvitsevat suojelua" [Vieraskynä], Helsingin Sanomat. 30.10. 2005: Helsinki.[http://www.helsinginsanomat.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=9976&tstart=0]{{vanhentunut linkki}}</ref> Keskushermoston toimintahäiriö vaihtelee kehitysvammaisuudesta lieviin oppimisvaikeuksiin, joista merkittävimmät ovat tarkkaavaisuushäiriö ja matemaattiset erityisvaikeudet. Lapsilla on myös taipumusta käytöshäiriöihin, joiden syntyyn myötävaikuttavat epävakaat elämänolosuhteet.
Suomessa alkoholi on suuri teratogeeni, eli aine joka aiheuttaa eniten sikiövaurioita. Tutkimusten mukaan Suomessa noin 6 % raskaana olevista naisista on päihdeongelmaisia eli alkoholin, huumeiden
tai lääkkeiden ongelmakäyttäjiä<ref name="">Pajulo, M., et al., Antenatal depression, substance dependency and social support. Journal of Affective Disorders, 2001. 65(1): p. 9-17.
</ref>. Vuosittain päihdeongelmaisille äideille syntyy arviolta noin 3 600 lasta.<ref name="Pajulo ">Pajulo M. Päihderiippuvuus ja varhainen äitiys. Väitöskirja. Ann Univ Turkuensis D 439. Turku 2001.</ref><ref name="Halmesmäki2">Halmesmäki, E., Kahila, H., Keski-Kohtamäki, R., Lisakka, T., Bäckmark-Lindqvist,G., Maija Haukkamaa, Raskaana olevan päihdeongelmaisen naisen hoito: Helsingin mallin kuvaus ja kokemukset 312 potilaan aineistosta. Suomen lääkärilehti, 2007. 62(11), 1151-1164. [http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/nosto11_2.pdf]</ref> Päihdeongelmaiset äidit synnyttävät keskimäärin 2,7 lasta kokonaishedelmällisyysluvun ollessa esimerkiksi vuonna 2001 Suomessa 1,7. Voidaan siis todeta alkoholiongelmista kärsivät naiset synnyttävät huomattavasti enemmän lapsia kuin naiset keskimäärin. Anne Koposen tutkimusainestossa Helsingin sosiaaliviraston asiakkaina vuoden 2002 alussa olleista 0-16-vuotiaista lapsista yli puolella oli FAS-diagnoosi, neljänneksellä FAE-diagnoosi ja viidesosaa ei oltu diagnosoitu. Huumeille altistuneista lapsista suuri osa oli altistunut joko amfetamiinille tai kannabikselle, pienempi osa muille huumeille kuten heroiinille. Alkoholille altistuneista lapsista osa oli kehitysvammaisia tai heikkolahjaisia. Huumealtistuneet lapset olivat osin lievemmin vammautuneita. Molempien ryhmien lapset kärsivät kuitenkin tyypillisesti kielen, puheen, tarkkaavuuden, keskittymiskyvyn ja sosiaalisen kanssakäymisen ongelmista.<ref name="Koponen1">Koponen, A., Lastensuojelulaki ei toteudu päihdeäitien lapsilla: Väliaikaisilla huostaanotoilla pompotellaan lasta. 2006, Kehitysvammaliitto KoTu: Helsinki. [http://www.kehitysvammaliitto.fi/ajankohtaista?pid=1747441]{{vanhentunut linkki}}</ref>
Alkoholin vaikutukset sikiöön olisivat toisaalta täysin ennalta ehkäistävissä. Suomessa syntyy vuosittain noin 600-650 sikiöaikana alkoholille altistunutta lasta. Tutkimusten perusteella voidaan karkeasti arvioida, että raskaana olevista naisista ainakin 3–5 % ja korkeimpien arvioiden mukaan kuusi prosenttia käyttää alkoholia yli riskirajan (yli 10 alkoholiannosta viikossa tai yli 5 annosta päivässä).<ref name="Koponen1" /><ref name="Autti-Rämö1">Autti-Rämö, I., Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen kognitiiviset vaikutukset [Katsaus]. Duodecim, 1997. 113: p. 308–314.</ref><ref name="Koponen2">Koponen, A.M., Sikiöaikana päihteille altistuneiden lasten kasvuympäristö ja kehitys [Väitöskirja, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalipsykologian laitos]. 2006, Helsinki: Kehitysvammaliiton tutkimusyksikkö Kotu (Kirjapaino Keili Oy).[http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/sosps/vk/koponen/sikioaik.pdf]</ref> Tämän perusteella on arvioitu, että vuosittain 3600 – 6000 sikiötä on vaarassa vaurioitua päihteiden takia. Halmesmäen mukaan esimerkiksi Helsingin Naistenklinikan äitiyspoliklinikalla, jossa on toiminut vuodesta 1983 hal-poliklinikka, on hoidettu noin 1 500:aa raskaana olevaa huumeita, alkoholia tai lääkkeitä väärinkäyttävää päihdeäitiä. Osa heistä on asioinut poliklinikalla useammankin raskauden aikana, mutta Halmesmäen mukaan vain harvoin ongelmat ovat vuosien varrella vähentyneet.<ref name="Halmesmäki1"/>
Rivi 79:
== Alkoholisikiövaurioiden ehkäisy, puuttuminen ja raskaana olevien hoito ==
===Päihteet ja raskaudenehkäisy===
Voimassa oleva käypä hoito -suositus<ref name="Kaypahoito1">Huumeongelmaisen hoito [Käypä hoito
===Raskaana oleva päihteidenkäyttäjä===
Suomessa on aika ajoin keskusteltu siitä, tulisiko [[lastensuojelulaki]] ulottaa koskemaan myös syntymätöntä lasta. Tämän perusteella esimerkiksi [[sikiö]]n [[kemiallinen pahoinpitely]] nähtäisiin laittomana tilanteena johon voitaisiin puuttua myös ilman päihteitä käyttävän äidin tahtoa<ref name="STM">Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistaminen. STM Selvityksiä 2009:4. [http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-7006.pdf]{{vanhentunut linkki}}</ref>. Tällä hetkellä äidin sikiövauriota aiheuttavaa päihteidenkäyttöä ei ole ulotettu tahdonvastaisen hoidon indikaatioksi tai kriminalisoitu kuten esimerkiksi [[Norja]]ssa.
Päihteitä käyttäville äideille ja osin perheille on tarjolla erityyppisiä palveluja. Näissä on havaittu, että alkoholisteista noin kaksi kolmesta pystyy vähentämään tai lopettamaan juomistaan merkittävästi osallistuessaan hoitoon, jossa yhdistyvät raskauden seuranta, jatkuva [[terveyskasvatus]] ja psykososiaalinen tuki. Loput jatkavat usein vuosia jatkuvaa juomistaan. Juominen on saattanut alkaa 10–15-vuotiaana ja jatkua parikymmentä vuotta. Pahimmillaan tällaisissa tilanteissa syntyy alkoholin vaurioittamia FAS-lapsia. [[Narkomaani]]naiset ovat keskimäärin 25-vuotiaita eli hiukan nuorempia kuin alkoholisoituneet [[synnyttäjä]]t. Raitistuminen ei ole tavallista heidänkään piirissään. Äitiyspoliklinikalla toteutettu korvaushoito voi parantaa ennustetta, koska tutkimukset osoittavat, että korvaushoidossa olevan narkomaanin raskaus sujuu paremmin ja lapsi syntyy paremmassa kunnossa kuin kadulta huumeensa ostavan äidin.
<ref name="Halmesmäki1"/> Hoitoon hakeutuminen on kuitenkin usein varsin vähäistä. [[Ensi- ja turvakotien liitto|Esimerkiksi Ensi- ja tuvakotien liiton]] odottaville päihdeäideille tarkoitettuihin yksiköihin on hakeutunut varsin vähän päihteitä käyttäviä naisia.
Rivi 106:
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00943 Raskaus ja alkoholi] Lääkärikirja Duodecim 24.10.2014.
* [http://www.apua.info/apua_nopeasti.html Apua nopeasti -osaan on linkitetty kriisi- ja neuvontapuhelinten, turvakotien ja nuorten turvatalojen, A-klinikoiden, ja muiden auttamispaikkojen yhteystiedot.]
* [http://www.saunalahti.fi/kup/syndroma/fas.htm Kehitysvammahuollon tietopankki - FAS-oireyhtymä]{{vanhentunut linkki}}
* [http://www.verneri.net/yleis/fasd.html Verneri - kehitysvamma-alan verkkopalvelussa on myös FASD-tietoa]{{vanhentunut linkki}}
* [http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/pidakiinni/ Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneet ensikodit]
* [http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/tosi-projekti-totisesti_toisen/ Totisesti toisenlainen elämä]{{vanhentunut linkki}}
* [http://areena.yle.fi/tv/2379415 FASD-lapset saavat liian vähän apua] 9.9.2014 Yle TV1.
== Viitteet ==
| |||