Ero sivun ”Eduskuntavaalit 1954” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Päivitys v. 2015 elossa olevista edustajista |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 6:
Vaalit olivat ennätyksellisen vilkkaat ja uurnilla kävi ensimmäisen kerran Suomen historiassa yli kaksi miljoonaa äänioikeutettua. Maalaisliitto oli rakentanut puoluesihteerinsä [[Arvo Korsimo]]n johdolla Suomen joka kolkkaan ulottuneen piiriorganisaation, ns. tukimiesverkoston, joka tähtäsi pohjimmiltaan [[Suomen presidentinvaali 1956|vuoden 1956 presidentinvaaliin]]. Puolue hyötyikin äänestysaktiivisuuden noususta eniten: se voitti yli 60 000 ääntä ja sai kaksi paikkaa lisää. Molemmat vasemmistopuolueet lisäsivät kannatustaan yli 40 000 äänellä, mutta vasemmisto kokonaisuudessaan sai vain yhden lisäpaikan, joka meni SDP:lle. Kokoomus menetti vajaat 10 000 ääntä, mutta vaalimatematiikka kohteli sitä äänestäjiäkin tylymmin, koska sen paikkaluku pieneni jopa neljällä. Vaalitulosta pidettiin elintärkeänä torjuntavoittona presidentinvaaliin valmistautuneelle Urho Kekkoselle.<ref name="tarkka"/>
Vaalien jälkeen muodostettiin [[Törngrenin hallitus]], jota seurasivat vaalikauden aikana [[Kekkosen V hallitus|Kekkosen viides hallitus]], [[Fagerholmin II hallitus|Fagerholmin toinen hallitus]], [[Sukselaisen I hallitus|Sukselaisen ensimmäinen hallitus]], [[von Fieandtin hallitus]] ja [[Kuuskosken hallitus]]. Kaksi viimeksi mainittua olivat niin kutsuttuja virkamieshallituksia.
==Kansanedustajat==
Eduskuntaan valittiin näissä vaaleissa uusina [[kansanedustaja|kansanedustajina]] mm. [[Anni Flinck]], [[Olavi Lindblom]] ja [[Tyyne Paasivuori]] (SDP), [[Einari Jaakkola]], [[Artturi Jämsén]], [[Marja Lahti]], [[Eemil Partanen]], [[Toivo Saloranta]] ja [[Yrjö Sinkkonen]] (ML), [[Pentti Liedes]], [[Pauli Puhakka]], [[Irma Rosnell]] ja [[Leo Suonpää]] (SKDL), [[Saara Forsius]] ja [[Erkki Tuuli]] (Kok.), [[Sven Högström]] (RKP), sekä [[Armi Hosia]] (KP).
|