Ero sivun ”Erakkoravut” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Yhdistetty erakkoäyriäiset tähän, asiantuntijalle korjattavaa
yhdistetty viitteet
Rivi 16:
| commonscat = Paguridae
}}
'''Erakkoravut''' eli '''erakkoäyriäiset'''<ref name="facta">Facta, osa 2 vuodelta 1976, palsta 679</ref> (''Paguridae'') on [[kymmenjalkaiset|kymmenjalkaisten]] lahkoon (''Decapoda'') kuuluva heimo. Joitakin erakkorapulajeja tavataan merten lisäksi myös kuivalla maalla. Kaiken kaikkiaan luonnossa esiintyy yli 500 erakkorapulajia, enimmäkseen maapallon lämpimillä alueilla.
 
Erakkorapu käyttää tunnusomaisesti pehmeän takaruumiinsa suojana jonkin toisen eläimen, kuten [[Kotilot|kotilon]], kuorta.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/263281/hermit-crab | Nimeke = Hermit Crab | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 27.9.2014 }}</ref> Toisinaan erakkorapu saattaa valita takaruumiinsa suojaksi myös jonkin muun kovapintaisen elementin, esimerkiksi tyhjän [[Tölkki|tölkin]]. Kasvaessaan rapu vaihtaa kuorta ajoittain isompaan. Jotkut meressä elävät erakkoravut keräävät kuorensa päälle lisäsuojaksi [[Merivuokot|merivuokkoja]].
Rivi 24:
Jos erakkorapu tuntee itsensä uhatuksi, se vetäytyy kuoreensa niin, että kuoren suun tilkitsee ravun iso saksi.
 
Erakkorapuja voidaan pitää myös [[Lemmikkieläin|lemmikkeinä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.faunatar.fi/Ravut | Nimeke = Ravut | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Faunatar | Viitattu = 27.9.2014 }}</ref> Vedessä elävät lajit pitävät [[akvaario]]ta puhtaana. Sekä maalla että vedessä elävistä lemmikkierakkoravuista on tarjolla yleensä vain pienikokoisia (2–6 cm) lajeja. Suurimmat lajit saattavat kuitenkin kasvaa 30 senttimetrin mittaan.
 
Erakkoravut ovat [[kilpiäyriäiset|kilpiäyriäisiä]]<ref name="otava">Otavan Iso tietosanakirja, osa 2 vuodeltaOtava 1961, palsta 1016</ref>, kymmenjalkaisäyriäisten heimo<ref>Facta, osa 2 vuodelta 1976, palsta 679<name="facta"/ref>, jotka käyttävät tyhjiä kotilonkuoria suojatakseen pehmeää takaruumistaan<ref>Otavan Iso tietosanakirja, osa 2 vuodelta 1961, palsta 1016<name="otava"/ref>. 13&ndash;1613–16 cm pitkä Bernhardin erakkoäyriäinen elää [[Pohjanmeri|Pohjanmeressä]]<ref name="iso">Iso tietosanakirja, osa 3 vuodelta 1932, palstat 391&ndash;392391–392</ref>. [[Välimeri|Välimeressä]] yleinen<ref>Focus, osa 2 vuodelta 1973, s. 686</ref> Pagurus prideauxi -laji elää säännöllisesti symbioosissa pintaansa kiinnittyneen [[merivuokko|merivuokon]] kanssa<ref>Otavan Iso tietosanakirja, osa 2 vuodelta 1961, palsta 1016<name="otava"/ref> Merivuokko polttiaiselimineen lisää pagurus prideauxin puolustuskykyä, ja toisaalta pagurus prideauxi hyödyttää siten merivuokkoa, että merivuokko saa osansa pagurus prideauxin aterioista ja pääsee liikkumaan<ref>Facta, osa 2 vuodelta 1976, palsta 679<name="facta"/ref>. Toisten erakkoäyriäislajien kuoren peittävät lähinnä sienieläimet<ref>Otavan Iso tietosanakirja, osa 2 vuodelta 1961, palsta 1016<name="otava"/ref>. Eräät erakkoäyriäislajit, mm.muun n.muassa noin 30 cm pitkä kookosrapu eli palmurosvo Indonesiassa ja Oseaniassa, liikkuvat täysikasvuisina enimmäkseen maalla. Palmurosvo syö taskurapuja ja hedelmiä ja toisinaan kiipeää puuhun.<ref>Facta, osa 2 vuodelta 1976, palsta 679<name="facta"/ref>
 
== Lähteet ==